Epäasiallista kohtelua on työurallaan kokenut 52 prosenttia johdon assistenteista, ilmenee Akavan Erityisalojen jäsenjärjestö Skillan kyselystä. Jopa 28 prosenttia johdon assistenteista raportoi kokeneensa epäasiallista kohtelua viimeisen vuoden aikana.
Tukipalveluiden asiantuntijoita ja assistentteja edustavan Skillan jäsenistö kokee epätavallisen paljon epäasiallista kohtelua ja/tai arvostuksen puutetta työtehtävänsä vuoksi. Skillan jäsenistä 45 prosenttia oli kokenut epäasiallista kohtelua työuransa aikana. Johdon assistenteista tällaista oli kokenut 52 prosenttia.
Ongelmaa on eniten kunnissa, joissa työskentelevistä lähes 60 prosenttia kertoi kokeneensa epäasiallista kohtelua tai arvostuksen puutetta työtehtävän vuoksi. Kolmannella sektorilla luku oli 50 prosenttia, valtiolla 48 prosenttia ja yksityisellä sektorilla 43 prosenttia.
Skillan toiminnanjohtaja Elina Havu pitää tuloksia erittäin huolestuttavina.
– Kysyimme asiasta Skillan jäseniltä osana jäsentutkimusta nyt toista kertaa. Edellisellä kerralla vuonna 2021 luvut olivat samansuuntaisia, joten kyse ei ole yksittäisestä poikkeamasta. Kysymyksessä on jatkuva ongelma, jota yhdistyksemme on tuonut esiin jo 1980-luvulta saakka, Havu sanoo tiedotteessa.
– Epäasiallinen kohtelu on jäsentemme kertoman mukaan esimerkiksi osaamisen vähättelyä, arvostuksen puutetta, tytöttelyä, ulkopuolelle jättämistä, ilkeää kohtelua tai jopa ulkonäön kommentointia.
Vastuu on työnantajalla
Skilla ja Akavan Erityisalat peräävät työnantajan vastuuta ongelman ratkaisemisessa. Johdon sitoutuminen ja aktiivinen toiminta ovat ratkaisevia tekijöitä, jotta työpaikoista saadaan turvallisia ja terveellisiä kaikille työntekijöille.
– Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on työturvallisuuslain mukaan ryhdyttävä käytettävissä olevin keinoin toimiin epäkohdan poistamiseksi, Akavan Erityisalojen johtava juristi Jenni Salonen muistuttaa.
– Jäsenpalautteista tiedämme, että uhrin asemasta on usein vaikeaa puuttua tilanteeseen. Epäasiallista kohtelua kestetään, koska oma työmarkkina-asema koetaan huonoksi, hän jatkaa.
Salosen mukaan ilmoituskynnys on niin korkea, että epäasiallista kohtelua jää piiloon työpaikoilla.
– Myös työnantajalla voi olla vaikkapa mainehaitan vuoksi tarvetta piilotteluun. Akavalaisten liittojen kyselyssä vain vajaa kolmasosa työnantajista oli puuttunut rikolliseksi katsottavaan seksuaaliseen häirintään, hän kertoo.
Elina Havun mukaan tukipalveluiden asiantuntijat ja assistentit kohtaavat työssään usein erityisiä haasteita, jotka voivat altistaa heidät epäasialliselle kohtelulle. Hänen mukaansa esimerkiksi alan naisvaltaisuus altistaa häirinnälle.
Toisena syynä epäasialliselle kohtelulle Havu näkee vanhentuneet mielikuvat vaativasta assistentti- ja tukipalvelutyöstä.
– Työn kuvitellaan sisältävän pelkästään rutiininomaisia ja suorittavia työtehtäviä. Todellisuudessa assistenttien ja muiden toimistotyön ammattilaisten työnkuva on muuttunut yhä kompleksisempien asioiden työstämiseksi ja vahvaa asiantuntijuutta vaativaksi.
Lisäksi työ on usein näkymätöntä, mutta välttämätöntä organisaation sujuvalle toiminnalle.
– Alalla työskennellään usein lähellä johtoa, mikä saattaa vaikeuttaa epäasiallisen kohtelun havaitsemista. Tukipalveluiden asiantuntijat ja assistentit saattavat sietää epäasiallista kohtelua muita pidempään kokien, ettei heidän asemansa anna riittävästi valtaa tuoda esiin epäkohtia, Havu pohtii.
Akavan Erityisalat on aiemmin esittänyt henkilöstöedustajalle vahvempaa roolia epäasiallisen kohtelun saattamisessa päivänvaloon.
– Henkilöstöedustaja on usein työntekijöille tuttu tukihenkilö. Hän on tottunut ja koulutettu avaamaan suunsa myös epäkohdista, jotka mieluiten lakaistaisiin maton alle, Jenni Salonen muistuttaa.
Skilla ry:n jäsentutkimuksen 2024 toteutti IROResearchOy.
Mikä on häirintää?
Kiellettyä häirintää on sellainen epäasiallinen kohtelu, josta voi olla vaaraa tai haittaa turvallisuudelle tai terveydelle.
Häirintää voivat olla esimerkiksi asiattomat vihjailut, jotka kohdistuvat ikään, sukupuoleen, ihonväriin, mielipiteisiin tai vakaumukseen. Esimeriksi seksuaalinen häirintä voi olla niin fyysistä, verbaalista kuin sanatontakin. Eleet ja karkea puhe voivat täyttää häirinnän tunnusmerkit.
Epäasiallista kohtelua voi myös olla esimerkiksi henkilön työsuorituksen jatkuva ja perusteeton arvostelu tai vaikkapa työsuhde-etujen perusteeton pois ottaminen. Myös näitä kokemuksia tuli Skillan jäsentutkimuksessa esiin.
