Suomalaisten enemmistö (55 %) arvioi Ukrainan sopivan tulevaisuudessa hyvin EU:n jäseneksi, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Suomalaisten enemmistö on pysynyt myötämielisenä Ukrainan EU-jäsenyydelle sodan alkamisen jälkeen keväästä 2022. Vajaa viidesosa (18 %) ei katso Ukrainan sopivan EU:n jäseneksi.
– Suomalaisten tuki Ukrainan EU-jäsenyydelle ei ole juurikaan hyökkäyksen edetessä hälvennyt, mikä osoittaa, että solidaarisuus Ukrainan eloonjäämiskamppailua kohtaan on pysyvää laatua, kommentoi EVAn viestintäpäällikkö Mikko Laakso kyselytulosta.
Vaikka suomalaisten enemmistö katsookin Ukrainan sopivan tulevaisuudessa EU:n jäsenmaaksi, suhtautuvat suomalaiset moniin Ukrainan EU-jäsenyyden seurauksiin epävarmuudella.
Kuusi kymmenestä (59 %) pitää todennäköisenä, että Ukrainan EU-jäsenyys kasvattaa Suomen ja useiden muiden jäsenmaiden maksuosuuksia huomattavasti. Yhtä moni (60 %) pitää todennäköisenä, että Ukrainan jäsenyys tuo EU:n työmarkkinoille, myös Suomeen, uutta liikkuvaa työvoimaa.
Britit otettaisiin takaisin
Osana Euroopan unionin laajentumista koskevaa Arvo- ja asennetutkimuksen kokonaisuutta EVA selvitti, että miten suomalaiset suhtautuvat EU:n lähialueilla sijaitsevien eri valtioiden jäsenyyteen unionissa.
Avosylin suomalaiset ottaisivat unionin jäseniksi Norjan (92 %), Islannin (89 %), Sveitsin (87 %) sekä unionista virallisesti tammikuussa 2020 lähteneen Britannian (76 %). EU-jäsenyyttä hakevien maiden joukosta ainoastaan Ukrainan pyrkimyksille löytyy Suomesta merkittävää tukea.
Vähiten intoa suomalaisilla on toivottaa tervetulleeksi unioniin Venäjää ja sen liittolaista Valko-Venäjää. Venäjän jäsenyyteen myönteisesti suhtautuvia ei ole käytännössä lainkaan (2 %) ja kielteisesti ajatukseen suhtautuu 90 prosenttia.
Valko-Venäjän luvut eivät ole juuri parempia. Neljä prosenttia suhtautuu Valko-Venäjän EU-jäsenyyteen myönteisesti ja 81 prosenttia kielteisesti.
Tulokset perustuvat 2 087 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 13.3.-21.3.2024. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.
