Tulokset ilmenevät Baronan toteuttamasta Nuorisopulssi Nordic -kyselytutkimuksesta. Kyselyyn vastasi 616 suomalaista, ruotsalaista ja norjalaista 18–29-vuotiasta nuorta. Tutkimuksen teemoina olivat muun muassa työura, tulevaisuuden odotukset, työhyvinvointi ja työelämän teknologia.
Suosituin työpaikka on jokaisessa tutkitussa Pohjoismaassa eri. Suomessa se on kotimainen pieni tai keskisuuri yritys, Norjassa julkinen sektori ja Ruotsissa oma toiminimi tai yritys.
– On merkittävä tulos, että tässä yleisessä taloussuhdanteessa yrittäjyys oli ruotsalaisten nuorten ykkösvaihtoehto. Menestyneiden ruotsalaisten yritysten esimerkki on varmasti myötävaikuttanut tähän. Suomalaiset nuoret sen sijaan suosivat kotimaisia pk-yrityksiä, mikä on varsin rationaalista, sillä viime vuosina suurin osa uusista työpaikoista on syntynyt niihin, toteaa Baronan kehityspäällikkö Teemu Junkkarinen.
Fyysinen työ kiinnostaa eniten Norjassa, vähiten Ruotsissa
Kiinnostus fyysistä työtä kohtaan vaihtelee niin ikään maittain. Fyysistä työtä tekevät mielellään erityisesti norjalaiset (48 % maan vastaajista) ja suomalaiset (41 %) nuoret, sen sijaan Ruotsissa sen suosio on vähäisempi (36 %).
Pohjoismaisista nuorista 45 prosenttia ei halua tehdä töitä viikonloppuisin. Vastaavasti 48 prosenttia heistä haluaa työskennellä joustavasti omien aikataulujeni mukaisesti.
– Nuoret arvostavat yhä enemmän joustavuutta ja mahdollisimman toimivaa vapaa-ajan ja työn tasapainoa. Esimerkiksi palvelualat ovat monelle nuorelle ensimmäinen työpaikka, ja useilla palvelualoilla epätyypilliset työajat ovat yleisiä. Näiden alojen työnantajien tulisi panostaa vetovoimaan ja toisenlaiseen joustavuuteen, kuten mahdollisuuteen vaikuttaa omiin työvuoroihin tai tehdä myös etätyötä.
Vajaa kolmannes (28 %) pohjoismaisista nuorista kokee, että työpaikan hakeminen on helppoa. Useampi (41 %) oli sitä mieltä, että työpaikan hakeminen on vaikeaa.
Suomalaiset nuoret hyödyntävät muita Pohjoismaita enemmän teknologiaa työnhaussa. Työpaikkoja etsitään hakukoneilla tai ChatGPT:llä Suomessa noin puolet enemmän kuin Ruotsissa tai Norjassa. Työpaikkoja haetaan sosiaalisesta mediasta Suomessa (47 % vastaajista) myös useammin kuin Ruotsissa (37 %) tai Norjassa (25 %).
Pohjoismaisista nuorista 40 prosenttia ei koe olevansa tai ei tiedä ovatko he oikealla alalla.
Kolmasosalla persoonasta eroava työminä
Ajatus työskentelystä vielä 70-vuotiaana epäilyttää nuoria Pohjoismaissa. Ajatuksen koki ahdistavaksi 31 prosenttia nuorista. Ahdistavuus korostui merkittävällä tavalla naisten keskuudessa Suomessa (miehet 25 %, naiset 52 %) ja Ruotsissa (miehet 17 %, naiset 43 %).
– Kokemuksessa työuran jatkumisesta nykyistä pidemmälle on hyvin merkittäviä sukupuolieroja. Tuloksesta voisi päätellä, että myös nuorten keskuudessa miehet ovat naisia työkeskeisempiä ja siten valmiimpia työskentelemään kauemmin. Lisäksi naisten ja miesten yleiset palkkaerot voivat tuottaa naisille taloudellista painetta jatkaa työskentelyä, mikä voi tuntua ahdistavalta, Junkkarinen pohtii.
Noin kolmasosalla (32 %) pohjoismaisista nuorista on oikeasta persoonasta selvästi eroava työminä. Suomessa näin vastanneiden osuus oli 36 prosenttia. Lisäksi kymmenen prosenttia pohjoismaisista nuorista kokee kuuluvansa työpaikallaan vähemmistöön, jota kohdellaan kaltoin.
Vastauksien perusteella myös suomalaisessa työelämässä on vielä kehitettävää monimuotoisuudessa ja yksilöllisessä kohtaamisessa.
Junkkarisen mukaan on toki normaalia, että ihmiset hieman mukauttavat käyttäytymistään esimerkiksi pukeutumisessa työpaikan odotusten mukaisesti.
– Kuitenkin suuri ero työminän ja todellisen persoonan välillä voi pitkässä juoksussa aiheuttaa suurta kuormitusta ja johtaa uupumukseen. Työnantajien tulisikin selvittää, miten erilaiset vähemmistöt voivat työpaikalla. Sen kautta on mahdollista rakentaa työympäristöä ja -kulttuuria, jossa kaikki voivat olla aitoja omia itsejään, hän sanoo.
Selvästi yli puolet (57 %) pohjoismaisista nuorista odottaa läpinäkyvää palkkakehitystä osaamisen ja kokemuksen karttumisen mukaisesti.
– Nuoremmat sukupolvet arvostavat avoimuutta ja haluavat ymmärtää, miten heidän palkkansa muodostuu ja miten se kehittyy. Suomessakin on saatettava uuden palkka-avoimuusdirektiivin mukainen lainsäädäntö voimaan kesään 2026 mennessä, mutta nuoria houkuttelemaan pyrkivän työnantajan ei kannata jäädä uutta regulaatiota odottamaan, Junkkarinen toteaa.
Pohjoismaisista nuorista 56 prosenttia katsoi olevansa valmis siihen, että tekoäly on tulevaisuudessa yksi keskeisistä työkaluista töissä. Suomessa nuorista miehistä näin vastasi 55 prosenttia ja nuorista naisista 46 %. Ruotsalaiset (58 %) ja norjalaiset (61 %) nuoret kokivat olevansa valmiimpia tekoälyn käyttöön kuin suomalaiset (51 %).
BVoice Nuorisopulssi Nordic on työelämäyhtiö Baronan kysely 18–29-vuotiaille nuorille Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Marraskuussa toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 616 nuorta, otos oli yli 200 jokaisessa maassa. Kyselyn toteutti ja aineiston keräsi Norstat.
