Neljä kymmenestä suomalaisesta pitää rasismia melko tai erittäin suurena ongelmana suomalaisessa yhteiskunnassa, reilun puolen katsoessa, että ongelma on pikemminkin vähäinen, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn syksyllä 2023 toteutetusta Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Viimeisen reilun vuoden aikana Suomessa on keskusteltu paljon rasismista ja sen eri ilmentymistä suomalaisessa yhteiskunnassa. EVA on seurannut suomalaisten suhtautumista rasismiin jo vuodesta 1990, viimeksi osana Arvo- ja asennetutkimusta syksyllä 2023.
Tuloksista käy ilmi, että 40 prosenttia suomalaisista pitää rasismia suurena ongelmana suomalaisessa yhteiskunnassa. Reilu puolet arvioi (55 %) ongelman olevan vähäinen.
Mielipiteet Suomen rasismiongelman suuruudesta vaihtelevat hyvin voimakkaasti puolueiden äänestäjäryhmien välillä. Siinä missä laajat enemmistöt vasemmistoliiton (87 %), vihreiden (81 %) ja SDP:n (73 %) kannattajista pitävät rasismia suurena ongelmana suomalaisessa yhteiskunnassa, samalla tavoin ajattelee vain viisi prosenttia perussuomalaisten ja alle neljäsosa (23 %) kokoomuksen kannattajista.
Keskustan kannattajista rasismia suurena ongelmana pitää 37 prosenttia, RKP:n kannattajista 52 prosenttia ja kristillisdemokraattien kannattajista 40 prosenttia.
Arvo- ja asennetutkimuksesta selviää myös, että suomalaisten suuri enemmistö pitää tärkeänä, ettei rasismia sallita. Lähes yhdeksän kymmenestä (87 %) pitää vähintään melko tärkeänä, että Suomessa ei sallita rasismia.
Samalla kun rasismin torjumista pidetään tärkeänä, suomalaiset eivät keskimäärin arvioi maatamme erityisen rasistiseksi. Puolet (51 %) arvioi Suomen olevan maana ainakin jossain määrin rasistinen, mutta käytännössä yhtä moni (49 %) ei pidä Suomea juurikaan rasistisena maana.
Suomalaisten yhteiset ja eriävät rasismikäsitykset
EVA kartoitti osana Arvo- ja asennetutkimusta myös sitä, mitä ilmiöitä, käyttäytymis- sekä toimintatapoja suomalaiset pitävät rasistisina ja missä asioissa näkemykset eriävät suomalaisten kesken.
Tuloksista käy ilmi, että suomalaisilla on varsin yhteneväiset näkemykset sen suhteen, että syrjiminen etnisen taustan takia (90 %), sivuuttaminen työnhaussa vähemmistöetnisyyteen viittaavan nimen vuoksi (81 %), halventava kielenkäyttö etnisistä ryhmistä ja niiden jäsenistä (81 %) sekä äärioikeistoon tai natsismiin viittaava huumori tai vitsailu (59 %) katsotaan rasistisiksi toimintatavoiksi, asenteiksi tai ilmiöiksi.
Sen sijaan muut kysellyt seikat, kuten esimerkiksi kansallismielisen puolueen äänestäminen (36 %), vähemmistöjä koskeva huumori ja viihde (35 %) sekä kriittinen suhtautuminen monikulttuurisuuteen (32 %) koetaan rasistiseksi vain vähemmistön mielestä.
Tulokset perustuvat 2 045 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 15.–27.9.2023. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.
