Yli tuhat reserviläistä on hakenut täydennyspalvelukseen helmikuun aikana. Siviilipalveluskeskuksen mukaan helmikuun ensimmäisen viikon aikana hakijoita oli 997, ja helmikuun kahdeksantena hakemuksia oli tullut puoleen päivään mennessä vielä parikymmentä lisää. Yhteensä hakeneita on siis helmikuun ajalta jo yli tuhat.
Kuluvan vuoden aikana hakeneita oli keskiviikkoiltaan mennessä yhteensä 1222. Heistä 225 jätti hakemuksen tammikuun aikana.
Kun reserviläinen ilmoittaa erostaan, hän siirtyy siviilipalvelusvelvolliseksi hakemalla Siviilipalveluskeskuksen järjestämään täydennyspalvelukseen. Täydennyspalvelus kestää viisi päivää, eikä se ole vapaaehtoinen. Siviilipalveluskeskus lähettää määräyksen seuraavan 12 kuukauden aikana.
Reservistä eroamiset alkoivat kiihtyä tammikuun lopussa, kun puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) kertoi Kyrönmaa-lehden haastattelussa, että etsisi lainmukaista keinoa kieltää reservistä eroaminen. Häkkänen kiisti valmistelun blogissaan alkuviikosta. Ruuhkaisimmillaan perjantaina 2. helmikuuta, kun Kyrönmaa-lehden uutinen alkoi julkaisusta seuraavana päivänä levitä, reservistä ilmoitti eroavansa 293 ihmistä. Maanantaina 5. helmikuuta erosi 185 ihmistä.
Huhtikuussa 2023 Suomen liittyminen Natoon aiheutti myös piikin reservistä eronneiden määrässä. Kyseisen kuukauden aikana erosi 413 ihmistä. Luku oli lähes saman verran kuin koko vuoden 2021 eronneet yhteensä (435 ihmistä). Koko vuoden 2023 aikana reservistä erosi 1651 ihmistä.
Myös vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneita naisia eroaa reservistä. Vuonna 2022 reservistä eronneita naisia oli noin 200.
Suomen reserviin kuuluu noin 870 000 ihmistä, joista sodan ajan sijoitus on noin 280 000 ihmisellä.
