Ruotsissa on ilmennyt tuhoisiakin mellakoita pääsiäispäivien aikana. LEHTIKUVA / AFP Johan Nilsson

Ylikomisario Ruotsin katujengeistä: Suomi on ihan omalla tiellään

Jari Taposen mukaan Ruotsissa yleistynyt väkivalta liittyy tavalla tai toisella yhteiskunnan eriarvoisuuteen.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Helsingin poliisilaitoksen ylikomisario Jari Taponen kommentoi Twitterissä Ruotsin katujengien yleistyneitä väkivaltaisuuksia.

Taposen mukaan poliisiviranomaisille on Ruotsin viimeaikaisten tapahtumien varjossa tullut useasti kyselyitä siitä, onko samanlaista ilmiötä odotettavissa lähitulevaisuudessa myös Suomessa.

Taponen muistuttaa tviitissään, että vaikka sekä Suomi että Ruotsi ovat pohjoismaisia vähäisen rikollisuuden hyvinvointiyhteiskuntia, eivät ne silti ole keskenään täysin samanlaisia.

Ylikomisarion mukaan eräs keskeinen ero Suomen ja Ruotsin välillä on se, että Suomessa ei juuri ilmene ekstremististä väkivaltaa. Ruotsissa ääriliikkeet ovat selvästi voimakkaampia, ja ilmiön tiedetään liittyvän tavalla tai toisella eriarvoisuuteen.

– Jos katsotaan yhteiskuntarakenteita, niin voimme todeta, että Ruotsi on yhä melko vahva luokkayhteiskunta, jossa sosiaalinen liikkuvuus on selvästi vähäisempää kuin Suomessa ja Norjassa (sosiaalinen liikkuvuus = mahdollisuus siirtyä kaupan kassalta valtion johtoon), Taponen toteaa.

Esimerkiksi asuntopolitiikan periaatteet Suomessa ovat hyvin erilaiset.

– Helsingissä asuntopolitiikka perustuu sosiaaliseen sekoittamiseen, jonka hyvinä puolina on, että sosiaaliset ongelmat, kuten työttömyys, kouluttamattomuus tai matalapalkkaisuus ei pääse keskittymään yhteen paikkaan.

Suomessa eriytymisvaarassa oleville on lisätty palveluita jo 1990-luvulta alkaen, kun Ruotsissa niitä päin vastoin vähennettiin.

Palveluiden ja poliisien vähentämisen seurauksena Ruotsin moni asuinalue on nyt luokiteltu (ja samalla leimattu) eri tasoihin sen mukaan, miten suuriksi niiden ongelmat on määritelty.

Ja joihinkin luokiteltujen lähiöiden asukkaisiin, etenkin nuoriin, tämä on vaikuttanut siten, että moni kokee, ettei heillä ole samanlaisia mahdollisuuksia pärjätä yhteiskunnassa kuin muilla alueilla asuvilla.

Jossain Ruotsin lähiöissä järjestäytyneen yhteiskunnan tilalle ovat siis tulleet huumekauppiaat ja ns. helppo raha, ja näissä piireissä väkivalta on yleistynyt. Ammuskelut eivät siis Ruotsissakaan tapahdu satunnaisesti ympäri lähiöitä, vaan niiden muutamien talojen ympärillä, joissa käydään avointa huumekauppaa.

– Tässä mielessä Suomi ja Ruotsi ovat siis olleet jo vuosikymmeniä eri teillä, toteaa Taponen ja summaa, että Suomessa tulisi tapahtua merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia, jotta todella ajautuismme Ruotsin tielle.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)