Talvelle tyypilliseen tapaan Suomessa sairastetaan nyt, mutta mitään erityisen laajaa tai pahaa tautiaaltoa ei ole liikkeellä, kertoo terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Ilta-Sanomille.
Isossa osassa hengitystieinfektioista on kyse tavallisesta flunssasta eli nuhakuumeesta, jota aiheuttavat sadat eri virukset. Monesta tauti on tuntunut pitkittyneen.
– Usein kyse voi olla siitä, että tartuntoja on saanut parikin perätysten ja tauti vaikuttaa siksi pitkittyvältä, kertoo ylilääkäri Leif Lakoma THL:stä.
Oireet ovat Anttilan mukaan perusterveillä yleensä aika helppoja: kurkkukipua, pientä kuumetta ja nuhaa.
Influenssan tautihuippu näyttää siirtyneen hieman tavanomaista myöhemmäksi. Lakoman mukaan vielä on aikaista arvioida, kuinka pahaksi epidemia kehittyy ja miten hyvin tämän vuoden influenssarokote tautia ehkäisee. Rokotteen ennättää vielä ottaa.
Suomessa tavattiin viime vuonna ennätysmäärä hinkuyskätapauksia, mutta tilanne on lokakuusta lähtien ollut rauhoittumaan päin. Hinkuyskää oli varsinkin nuorissa ikäryhmissä. Suomessa löydettiin viime kesänä myös ensimmäistä kertaa antibiooteille vastustuskykyistä hinkuyskäkantaa.
Mykoplasmatapauksia rekisteröitiin viime vuonna ennätyksellisen paljon, erityisesti kouluikäisten lasten ja nuorten aikuisten parissa. Mykoplasma esiintyy yleensä epidemioina 3–7 vuoden välein.
Adenovirusepidemia näyttäisi olevan taittumaan päin. Testeillä todennetut tartuntamäärät ovat Lakoman mukaan olleet laskussa lokakuun alkupuolelta lähtien.
Rs-viruksen tautimäärät ovat kasvaneet, mutta vielä ei kuitenkaan voida puhua epidemiasta. Rs-virus on pienten lasten yleisin virustauti. Lisäksi tätä infektiota todetaan runsaasti vanhuksilla. Näillä ryhmillä virus voi aiheuttaa myös vakavan alempien hengitysteiden tulehduksen, keuhkokuumeen tai ilmatiehyeiden tulehduksen.
THL:n tartuntatautirekisterin mukaan herkästi tarttuvan noroviruksen tautipiikistä ei toistaiseksi ole nousun merkkejä. Myös koronatilanne on toistaiseksi rauhallinen.
