Yliopistonlehtori toivoo laajempaa keskustelua siitä, mikä on tiedettä ja mikä ei. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Yliopistonlehtori Ylelle: Tutkimuksissa ajetaan ideologiaa, roskaa esitetään tieteenä

Yliopistonlehtori näkee ihmistieteitä riivaavina ongelmina äärisubjektiivisuuden ja ideologisuuden.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Lapin yliopiston kvantitatiivisen metodologian yliopistonlehtori Arto Selkälä kritisoi tieteellisten kriteerien löystymistä yhteiskuntatieteissä. Asiasta uutisoi Yle.

Selkälän mukaan ilmiö on kiihtynyt viimeisen 10-15 vuoden aikana ja on nähtävissä ihmistieteissä sekä etenkin yhteiskunta- ja politiikkatieteissä. Juurisyyt yliopistonlehtori jäljittää 1960-70 luvuilla syntyneeseen postmoderniin tieteeseen.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

– Suurin ongelma tällä hetkellä on se, että monissa tutkimuksissa ajetaan jotakin agendaa tai ideologiaa, Selkälä tiivistää.

Ongelmaksi Selkälä nostaa myös äärisubjektiivisuuden, jossa omia kokemuksia yleistetään laajemmiksi ilmiöiksi. Hyvänä esimerkkinä tästä on elokuvaohjaaja Lauri Törhösen hiljattain hylätyn väitöskirja, joka perustui autoetnografiseen eli omien kokemusten varaan rakentuvaan tutkimusmetodiin.

Selkälä näkee, että tällainen äärisubjektiivisuus heikentää koko tieteen uskottavuutta laajemmassa yhteiskunnassa.

– Kun katsotaan, mitä roskaa esitetään tieteen nimissä, uskottavuus alkaa rapautua, Selkälä harmittelee.

Luottamuksen heikentyminen korostui koronapandemian aikana, kun yhä useampi ihminen ei enää luottanut lääketieteeseen. Tiedeyhteisö kaipaisikin nyt Selkälän mukaan sisäistä ja yhteiskunnallista keskustelua siitä, mikä voidaan hyväksyä tieteeksi.

Tieteilijöitä hän taas kehottaa katsomaan peiliin, kun keskustellaan miksi moni ei enää usko tieteeseen.

Selkälä ei usko, että Törhösen tapaus on yksittäinen poikkeus, vaan osa laajempaa ilmiötä. Se on hänen mukaansa osoitus tieteen laadun heikkenemisestä.

– Suomessa ja laajasti myös länsimaissa on suuntaus, jota ei voi pitää enää uskottavana tieteenä, Selkälä tiivistää.

Törhösen nostamista tikunnokkaan Selkälä kuitenkin paheksuu. Vaikka Törhösen väitöskirja edustikin hänen arvionsa mukaan äärimmäistä autoetnografista suuntausta, on vastaavia väitöskirjoja hyväksytty kymmeniä. Tällaisissa väitöskirjoissa on muun muassa tutkittu ja analysoitu omia unia.

Yliopistonlehtori perääkin tiedeyhteisöltä johdonmukaisuutta. Jos Törhösen väitöskirja hylätään, niin vastaavasti pitäisi hylätä monia muitakin. Nyt taiteiden tiedekunnassa kriteerejä on muutettu lennosta.

Kriteerejä olisikin Selkälän mielestä tiukennettava laajasti, jotta vastaavia väitöskirjoja ei enää jatkossa pääsisi seulasta läpi.

– Se on subjektiivista tajunnan virtaa, minä-puhetta, Selkälä linjaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS