Pikavippivelkaantuminen muodostaa merkittävän taloudellisen taakan velallisille.
– Joka viides ylivelkaantunut käyttää puolet tuloistaan pikavippien lyhennyksiin. Ja lisäksi reilut 35 prosenttia ylivelkaantuneista käyttää tuloistaan 20–30 prosenttia pikavippilainojen takaisinmaksuun. Ylivelkaantumisen kulut syövät merkittävän osan varoista, Lakitoimisto Takaisinperinnän toimitusjohtaja Olli-Matti Korhonen sanoo.
Noin 15 prosenttia ei osaa arvioida lyhennystensä osuutta ja 15 prosenttia ei lyhennä pikavippivelkojaan lainkaan.
– Lyhentämättömyyden taustalla voi olla vaikea maksukyvyttömyys. Epätietoisuus lyhennysten arvioinnissa voi puolestaan johtua monipolvisen pikavippikierteen takaisinmaksujärjestelyjen monimutkaisuudesta, Korhonen toteaa.
Lakitoimisto Takaisinperintä on Suomen ainoa ylivelkaantuneiden auttamiseen erikoistunut lakitoimisto. Takaisinperinnän avulla velkaantuneella on mahdollisuus saada kohtuuttomina korkoina maksamiaan rahoja takaisin.
Reilu viidennes tienaa yli 4 000 euroa kuukaudessa
Ylivelkaantuneista yli 40 prosenttia on keskituloisia. Palkkatulojen mediaani oli 3 322 euroa tammikuussa 2025.
– Ylivelkaantuneista 42 prosenttia tienaa yli 3 000 euroa kuukaudessa. Velkaantuneista viidennes tienaa yli 4 000 euroa kuukaudessa ja noin kaksi prosenttia tienaa yli 6 000 euroa. Tämä rikkoo stereotypiaa pienituloisten pikavippivelkaantumisesta, vaikka valtaosa pikavipeillä velkaantuneista kuuluukin alempiin tuloluokkiin, Korhonen kertoo.
Ylivelkaantuneista 36 prosenttia ansaitsee 2 001–3 000 euroa kuukaudessa, 16 prosenttia 1 000–2 000 euroa kuukaudessa ja vajaa kuusi prosenttia tienaa alle tuhat euroa.
Ylivelkaantuneista valtaosa käy töissä, mutta on silti vakavissa talousvaikeuksissa.
– Noin 80 prosenttia ylivelkaantuneista on palkkatyössä tai toimii yrittäjänä. Kokopäivätöitä tekevien osuus on 64 prosenttia. Noin kuusi prosenttia työskentelee useammassa kuin yhdessä työssä, osa-aikaisesti työskentelee viisi prosenttia ja noin neljä prosenttia toimii yrittäjänä. Työssäkäyvien velkaantuminen viittaa palkkatulojen riittämättömyyteen, Korhonen toteaa.
Eläkeläisten osuus oli ylivelkaantuneissa reilu kahdeksan prosenttia, työttömien seitsemän ja opiskelijoiden vajaat neljä prosenttia.
Korkeakoulutus ei täysin suojaa ylivelkaantumiselta
Valtaosalla ylivelkaantuneista on joko perusasteen tai toisen asteen koulutus.
– Pikavippien ottaminen on silti melko yleistä myös korkeasti koulutetuilla. Yliopisto- tai ammattikorkeakoulutettujen osuus on ylivelkaantuneista noin 30 prosenttia, Korhonen kertoo.
Ylivelkaantuneista noin yhdeksällä prosentilla oli perusasteen koulutus. Reilu puolet oli suorittanut perusasteen jälkeen joko ammatillisen tutkinnon (42 %) tai lukion (9 %). Noin 12 prosentilla oli ammattiopistotutkinto
Noin 22 prosenttia vastaajista oli suorittanut alemman tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja seitsemällä prosentilla vastaajista oli yliopistotutkinto.
Vaikeimmat velkaongelmat painottuvat työikäisten ruuhkavuosiin
Ylivelkaantuminen painottuu työikäisiin, alle 62-vuotiaisiin.
– Erityisen huolestuttavaa on ruuhkavuosia elävien suuri osuus ylivelkaantuneista. Ylivelkaantuneista 42 prosenttia on ruuhkavuosia eläviä 26–40-vuotiaita aikuisia. Ylivelkaantuminen on kasvava yhteiskunnallinen ongelma, joka koskettaa yhä useampaa lapsiperhettä. Ylivelkaantuminen vaikuttaa tutkitusti koko perheen hyvinvointiin, Korhonen toteaa.
Varhaiskeski-ikäisten 41–50-vuotiaiden osuus on 31 prosenttia. Keski-ikäisiä 51–62-vuotiaita on ylivelkaantuneista 19 prosenttia ja eläkeikäisiä, yli 62-vuotiaita noin kahdeksan prosenttia.
Ylivelkaantuneista vain murto-osa harkitsee uuden pikavipin ottamista.
– Oppi pikavippien riskeistä on mennyt perille kantapään kautta, sillä 98 prosenttia suhtautuu kielteisesti pikavipin ottamiseen. 79 prosenttia ei aio tulevaisuudessa ottaa pikavippiä ja epätodennäköisenä pikavipin ottamista pitää 19 prosenttia. Todennäköisenä pikavipin ottamista pitää vain reilu prosentti vastaajista, Korhonen sanoo.
Tiedot selviävät Lakitoimisto Takaisinperinnän tekemän Pikavippivelkaantunut Suomi -kyselytutkimuksen vastauksista. Kyselytutkimukseen vastasi 765 ylivelkaantunutta, jotka hyödyntävät Takaisinperinnän palvelua. Vastaajista 52 prosenttia on naisia, 47 prosenttia miehiä ja yksi prosentti ei halunnut kertoa.
