Syntyykö Suomeen loppuvuodesta poikkeuksellisen paljon lapsia?
– Äitiysavustuksia haetaan nyt eniten vuosikymmeneen. Syksyllä voi tulla synnäreillä kiire (mikäli tilastovirhettä ei ole), kertoo graafin jakanut tutkimusassistentti ja syntyvyydestä aiemmin Väestöliiton blogissa kirjoittanut Tuure Pelkonen.
– Hieman hieraisin silmiäni, kun tämä graafi piirtyi eilen eteeni. Olin jopa Kelan asiantuntijaan yhteydessä, eikä kyseessä voi olla puhdas tilastointivirhe, Pelkonen taustoittaa X:ssä.
Hänen mukaansa edellisen kerran yhtä paljon lapsia ilmoitettiin äitiysavustushakemuksissa vuonna 2016, jolloin kokonaishedelmällisyysluku 1,57.
– Tuskin sinne asti päästään. Silti vaikea uskoa, ettei tämä näkyisi syksyllä.
Vuonna 2024 Suomen syntyvyys laski tilastointihistorian matalimmalle tasolle. Tuolloin kokonaishedelmällisyysluku oli enää 1,25. Viime vuonna syntyvyys alkoi kuitenkin kasvaa, sillä vuonna 2025 syntyi 2115 lasta enemmän kuin edeltävänä vuonna.
Pelkonen totesi Väestöliiton blogissa aiemmin, että vuodesta 2010 vuoteen 2024 jatkunut syntyvyyden lasku selittyi yli 80-prosenttisesti esikoisten syntymien vähentymisellä. Nyt tilanne on kääntynyt.
– Kahden huoltajan talouksiin syntyy yhä enemmän esikoisia. Vuodentakaiseen verrattuna Suomessa on nyt 1500 enemmän kahden huoltajan taloutta, jotka nostavat rahaa yhdestä alle 1-vuotiaasta lapsesta. Suhteellisesti nousu on koronan luomaa pomppua suurempi jo nyt, Pelkonen laskeskeli X-alustalla heinäkuussa.
Kelan tutkimuspäällikkö Anneli Miettinen toteaa Ilta-Sanomissa, että äitiysavustusta haetaan Kelalta tyypillisesti 3-5 kuukautta ennen laskettua aikaa. Tilasto on sikäli hyvä ennuste syntyvyydestä, että lähes jokainen äiti hakee avustuksen. Heinäkuuhun mennessä avustuksia oli haettu yli 6600 enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana.
Syntyvyyden merkittävää nousua Miettinen ei kuitenkaan vielä lähde ennakoimaan. Kela-tilastoihin voivat vaikuttaa myös muutokset siinä, milloin äitiysavustusta haetaan, hän muistuttaa.
Viime vuonna lapsia syntyi yhteensä 45835, kokonaishedelmällisyysluku oli korkein Keski-Pohjanmaalla.