Vladimir Putinin hallinto ei ollut amerikkalaistutkija Dara Massicotin mukaan varautunut Ukrainan merkittävään hyökkäykseen Kurskin suunnalla, vaikka alueelle oli tunkeutunut pienempiä puolisotilaallisia joukkoja vain muutamaa kuukautta aikaisemmin. Taustalla vaikutti hänen mukaansa todennäköisesti Kremlin ylimielisyys ja oletus, että Ukrainalla ei yksinkertaisesti riittäisi rohkeutta laajaan sotilasoperaatioon Venäjän maaperällä.
Heikko varautuminen oli Carnegie-ajatushautomon Venäjän ja Euraasian tutkimusohjelmassa työskentelevän Massicotin mielestä hämmentävää siihen nähden, että kyse oli raja-alueesta, jonka puolustusvalmistelujen tärkeyttä oli täysimittaisen hyökkäyssodan alkuvaiheessa erikseen korostettu.
Ukrainan hyökkäyksen saavuttama yllätysvaikutus perustui Berliinissä työskentelevän venäläistutkija Aleksei Gusevin mukaan osaltaan useisiin Venäjän hallintobyrokratiaan liittyviin tekijöihin.
– Ensimmäinen syy on enemmän tai vähemmän ilmeinen niille, jotka seuraavat Venäjän sisäpolitiikkaa. Se on tapa teeskennellä, että kaikki on kunnossa, kaikki on normaalia, Gusev sanoo Carnegien julkaisemassa podcastissa.
– Tämä lähestymistapa ei ole vallitseva ainoastaan Venäjän propagandassa, vaan myös paikallisten viranomaisten ajattelutavassa, mikä on Kurskin alueen asukkaiden kannalta valitettavaa, hän toteaa.
Alueen virkaatekevä kuvernööri Aleksei Smirnov saattoi hänen mukaansa olla erityisen haluton tekemään näkyviä valmisteluja mahdollisen hyökkäyksen varalle.
– Hänelle oli paljon luonnollisempi strategia teeskennellä normaalin elämän jatkuvan kuin keskustella Kurskin asukkaiden kanssa siitä, miten heitä voitaisiin suojella ja mihin rakentaa pommisuojia.
Toisena selittävänä tekijänä Gusev pitää asenne-eroja Kurskin ja sen naapurissa sijaitsevan Belgorodin alueen välillä.
– Belgorodiin hyökättiin viime vuonna monta kertaa, mutta siellä on paljon pätevämpi kuvernööri Vjatšeslav Gladkovin johtama aluehallinnon tiimi, Gusev sanoo.
Gladkov on ollut hänen mukaansa selvästi kurskilaista virkaveljeään paremmin valmistautunut hätätilanteisiin ja kyennyt haalimaan alueelleen tehokkaasti apua Moskovasta sekä paikalliselta suuryritykseltä Metalinvestiltä, jolla on toimintaa sekä Kurskissa että Belgorodissa.
Jyrkät erot kahden alueen varautumiskulttuurin välillä kertovat Gusevin mielestä osaltaan Putinin luoman hallintojärjestelmän, niin sanotun vallan vertikaalin, tosiasiallisesta haavoittuvuudesta ja hauraudesta.
