Hyvinvointialueiden vuoden 2024 taloustilanne on osoittautumassa paremmaksi kuin vielä viime vuoden elokuussa tai tämän vuoden alussa näytti.
Viime vuonna puoliväliarviot ennakoivat 1,4 miljardin euron alijäämää. Tammikuussa summa pienentyi 200 miljoonaa euroa 1,2 miljardiin euroon, kun hyvinvointialueet raportoivat tilinpäätösarvioistaan Valtiokonttorille.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) kertoo Verkkouutisille, että lopulliset tilinpäätöstiedot, joita aluehallitukset ovat käsitelleet, osoittavat nyt, että alijäämät supistuvat suurella todennäköisyydellä vielä joitakin kymmeniä miljoonia.
– Tällä hetkellä näyttää, että alueiden alijäämä olisi tarkentumassa ennakoitua alemmas noin 1,1 miljardiin euroon.
Sekin on toki paljon. Ikonen painottaa, että alijäämien pienentyminen on tärkeä ja hyvä uutinen sikäli, että se kertoo, että suunta on oikea.
Alueet onnistuivat erityisesti loppuvuonna kustannusten kasvun hillinnässä. Vanhassa sairaanhoitopiirimallissa kunnat saattoivat saada yllättäviä laskuja loppuvuodesta.
– Tehdyt toimet ovat alkaneet purra, Ikonen iloitsee.
Koska sosiaali- ja terveyspalveluista usein puhutaan kriisinäkökulmasta, Ikonen sanoo haluavansa tuoda esiin myönteisiä edistysaskelia.
– Kuten myös esimerkiksi THL ja STM ovat omissa raporteissaan tuoneen ilmi, niin palveluita on onnistuttu uudistamaan ihan merkittävällä tavalla, ja hyvinvointialueet ovat järjestäneet palvelut väestön kannalta yhdenvertaisemmin ja lainmukaisemmin kuin aiemmin. Nämä ovat hyviä signaaleita. Iso kuva on se, että oikeaan suuntaan mennään, vaikka onkin ongelmia, joihin pitää tarttua.
Ikosen mukaan rohkea uudistaminen vie sekä palveluiden sisältöä että niiden kustannuskehitystä hyvään suuntaan. Ministeri muistuttaa, että samaan aikaan julkisen puolen palkat ovat nousseet ja väestön palvelutarve kasvanut, joten käytännössä palvelut on pystytty tuottamaan tehokkaammin, pienemmällä menojen kasvulla kuin paine olisi ollut.
Tänä vuonna hyvinvointialueiden on arvioitu tekevän ylijäämää koko maan tasolla yhteensä noin 200 miljoonaa euroa, kuten Verkkouutiset kertoi tammikuussa.
Hyvinvointialueet ovat sopeuttaneet talouttaan muun muassa yt-neuvotteluilla, mutta kaikki säästö ei ole vain leikkaamista.
– Esimerkiksi omalääkäri-omatiimi-malleissa turvataan hoidon jatkuvuus, eikä potilaan tarvitse kertoa joka kerta samoja asioita uudelleen. Tekoälyä on jo hyödynnetty ja siinä on paljon lisääkin tekemistä vielä, se voi olla kirjauksien ja muun apuna. Digiklinikka esimerkiksi Pirkanmaalla tavoittaa noin puolet asukkaista, vastaanotto järjestyy 10 minuutissa ja 60 prosenttia asiakkaista on saanut avun asiaansa sitä kautta, Ikonen listaa.
– Ja Kanta-Hämeessä vanhusten Gerbiili, joka yhdistää ensihoidon ja kotisairaanhoidon ja palvelut, liikkuu asiakkaan luo, sen sijaan, että hän päätyisi ambulanssilla päivystykseen. Malli on vähentänyt ylimääräisiä päivystyskäyntejä 10-15 prosenttia.
Hoitoon pääsy ajoissa vähentää myös ongelmien pahenemista myöhemmin.
– Nyt on tulossa nuorten terapiatakuu, jotta päästään kiinni haasteisiin ja apua saa oikea-aikaisesti. Yli 65-vuotiaiden Kela-pilotti puolestaan parantaa sen ikäryhmän hoidonsaantia, toteaa Ikonen.
Alueilla on suuria eroja taloutensa hallinnassa.
– Osa on taloudessaan hyvällä mallilla ja osalla haasteet ovat syvempiä, näihin keskitetään ohjausta. Tänä keväänä käydään tilannetta läpi ja katsotaan, mitkä mekanismit on paikallaan ottaa käyttöön.
Ikosen mukaan hyvinvointialueiden ohjauksessa on käytettävissä nyt myös uusi ennakoivan ohjauksen menettely, joka tuli lainsäädäntöön alkuvuodesta. Lisäksi katsotaan, onko jollakin alueella tarpeen käynnistää arviointimenettelyä.
– Ennakoivassa ohjauksessa valtio tulee vahvemmin mukaan, ja tavoitteena on ehkäistä alueen talouden tilan vaarantuminen. Siinä ei kuitenkaan puututa samalla tavoin alueen itsehallintoon kuin arviointimenettelyssä, Ikonen selventää.
– Nyt haetaan sitä, miten asiat voidaan ratkaista niiden alueiden kanssa, joilla on enemmän haasteita. Mutta kaikille alueille viestini on se, että uudistamistyötä on todella tärkeää jatkaa, jotta jo saavutetut hyödyt voidaan varmistaa ja myös pitkällä aikavälillä turvata palvelut. Tässä on vain onnistuttava, Ikonen linjaa.
Hyvinvointialueilla on aikaa kattaa vuosien 2023 ja 2024 alijäämänsä vuoden 2026 loppuun. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on suhtautunut kielteisesti ehdotuksiin joustaa aikarajassa.