Suomalaiset toivovat EU:n painottavan toiminnassaan nykyistä enemmän kriittisten teknologioiden omavaraisuutta, puolustusteollisuuden vahvistamista, siirtolaisuuden hallintaa sekä rikollisuuden torjumista. Ympäristökysymykset jakavat suomalaisten EU-näkemyksiä, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) kevään arvo- ja asennetutkimuksesta.
Eva selvitti kyselyssä 26 mahdollisen tekijän kohdalla, pitäisikö niiden painottua tulevan Euroopan komission ohjelmassa enemmän vai vähemmän kuin nykyisin, vai pitäisikö niiden politiikkapainotuksen pysyä ennallaan.
Tuloksista käy ilmi, että suomalaisilla on varsin yhteneväiset näkemykset panosten lisäämiseksi turvallisuuteen, omavaraisuuteen sekä siirtolaisuuden hallintaan.
Kolme neljästä suomalaisesta (75 prosenttia) painottaisi EU:n politiikassa aiempaa enemmän omavaraisuutta kriittisissä teknologioissa ja tuotteissa. Käytännössä sama osuus (74 prosenttia) toivoo myös puolustuksen ja puolustusteollisuuden vahvistamisen painottuvan EU:n toiminnassa nykyistä enemmän. Ruokaturvan vahvistamisen aiempaa suurempaa painotusta toivoo 68 prosenttia suomalaisista.
Suomalaisten toiveet turvallisuuden vahvistamiseksi näkyvät myös yhtenevissä mielipiteissä siirtolaisuuden hallinnasta ja rikollisuuden torjunnasta. 73 prosenttia suomalaisista toivoo Eurooppaan suuntautuvan siirtolaisuuden hallinnan painottuvan nykyistä enemmän EU:n toiminnassa, ja 72 prosenttia toivoo EU:lta lisää huomiota rikollisuuden ja korruption torjuntaan. Lisäksi kaksi kolmesta (67 prosenttia) toivoo EU:lta jämäkämpää toimintaa EU-maiden talouksien Kiina-riskin vähentämiseksi.
– Suomalaisten kasvanut EU-myönteisyys on kytköksissä niihin turvallisuusodotuksiin, joita suomalaiset asettavat Naton ohella myös Euroopan unionin politiikalle. Suomalaiset odottavat EU:lta puolustukseen panostamista, siirtolaisuuden hallintaa sekä omavaraisuudesta huolehtimista niin ruoantuotannossa kuin teknologiassakin, analysoi Evan toimituspäällikkö Sami Metelinen kyselyn tuloksia tiedotteessa.
Ympäristökysymysten politisoituminen on vähentänyt niiden sijoittumista poliittisesti tärkeiden kysymysten listalla. Evan mukaan vastaava politisoituminen havaittiin vuosi sitten myös suomalaisten hallitusohjelmatoiveita luotaavassa arvo- ja asennetutkimuksen kysymyssarjassa.
Niukka enemmistö (53 prosenttia) painottaisi EU:n toiminnassa nykyistä enemmän luontokadon torjumista ja luonnon monimuotoisuuden turvaamista, ja 18 prosenttia painottaisi sitä nykyistä vähemmän. Ilmastonmuutoksen torjumista painottaisi nykyistä enemmän vajaa puolet (47 prosenttia), mutta 23 prosenttia painottaisi sitä nykyistä vähemmän. Vihreää siirtymää ja irtautumista fossiilisesta energiasta painottaisi nykyistä enemmän 46 prosenttia ja reilu neljäsosa (27 prosenttia) painottaisi sitä nykyistä vähemmän.
Punavihreiden oppositiopuolueiden (erityisesti vasemmistoliitto, vihreät ja SDP) kannattajien selvät enemmistöt painottaisivat ympäristöasioita nykyistä enemmän, mutta hallituspuolueissa näkemykset jakaantuvat. Erityisesti perussuomalaisten kannattajat ovat poliittisista ryhmistä taipuvaisimpia painottamaan ympäristöasioita nykyistä vähemmän EU-politiikassa.
Tulokset perustuvat 2087 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 13.-21. maaliskuuta. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18–79-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla.
