Ylioppilaskirjoitusten pisterajat ovat laskeneet viimeisen vuosikymmenen aikana. Laudatur-arvosanan pisteraja on jo huolestuttavan alhainen, arvioi vantaalainen lukion lehtori Henrik Helanne. Hänen mukaansa korkeimman arvosanan voi saada joissain oppiaineissa vastaamalla 3,5 tehtävään viidestä.
Helanne kirjoittaa Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan yhtenä syynä pisterajojen laskuun olevan vuoden 2022 ylioppilastutkintouudistus.
Uudistuksen myötä ylioppilaaksi voi valmistua kirjoittamalla kaksi ainetta approbaturin (A) ja kaksi lubenter approbaturin (B) arvosanoin, vaikka reputtaisi viidennen kirjoittamansa oppiaineen. Helanteen mukaan uudistus on huolestuttanut opettajia.
– Eikä suotta, sillä ylioppilaskirjoitusten pisterajoja tarkastelemalla voidaan havaita, että pisterajat ovat laskeneet monissa oppiaineissa viimeisen vuosikymmenen aikana, Helanne kirjoittaa.
Ylioppilastutkintoon on tulossa lisää uudistuksia.Huhtikuun alussa ylioppilaslautakunta (YTL) ilmoitti, että jatkossa ylioppilaskirjoituksissa tulee olemaan enemmän monivalintatehtäviä, kun taas laajempia vastauksia vaativat tehtävät vähenevät. Tämä muutos edellyttäisi aiempaa vähemmän suurten kokonaisuuksien hahmottamista ja tekstin kirjoittamista. Helanne ei usko, että uudistuksen taustalla ovat ainoastaan YTL:aan kohdistuvat säästöt. Hänen mukaansa kyseessä on laajempi ilmiö, josta ei uskalleta puhua: oppimistulokset ovat jatkuvasti laskeneet.
Lukion ja ylioppilastutkinnon uudistukset vievät Helanteen mukaan lukiokoulutusta väärään suuntaan. Toisen asteen maksuttomuus on lisännyt älylaitteiden käyttöä. Nyt kunnat kustantavat lukio-opiskelijoille digilaitteet, joilla surffaillaan netissä oppitunnilla eikä digikirjojen tekstejä jakseta enää lukea, Helanne kirjoittaa. Ylioppilastutkinnon uudistukset taas laskevat vaatimustasoa.
Hän huomauttaa, että rimaa on laskettu toisen asteen lisäksi myös korkeakouluissa. Helsingin yliopistossa laadittiin uusi ohjeistus artikkelien määrästä väitöskirjan osana. Aiemmin tieteellisten artikkeleiden julkaisemista osana tohtoriksi valmistumista vaadittiin 3-5, nyt artikkelien määrää on laskettu yhteen. Uudistuksen tavoitteena on ollut nopeuttaa tohtorien valmistumisaikaa ja lisätä valmistuvien määrää.
Helanne suhtautuu uudistuksiin kriittisesti.
– Kuten lukiota koskevissa uudistuksissa, myös tässäkin voidaan paperilla saada näyttämään asia aiempaa paremmalta, kun tohtoritutkintojen suorittaminen voi näennäisesti lisääntyä vaadittavan työmäärän vähentyessä, Helanne arvioi.
Hän uskoo vaatimustason löysäämisen johtavan yhä heikompaan osaamiseen. Valmistuvat sukupolvet aloittavat työelämässä heikommilla taidoilla ja pienemmällä keskittymiskyvyllä, hän perustelee.
– Tämä on yhteiskunnallinen uhka, Helanne huomauttaa.
