Ukrainan sotilastiedustelu rauhoittelee Ukrainassa ja sen länsinaapurissa Moldovassa vellovaa huhua, jonka mukaan Transnistrian itsehallintoalue aikoo pyytää Venäjää liittämään sen itseensä.
Asiasta kertoo esimerkiksi Ukrainskaja Pravda.
Transnistria sijaitsee Ukrainan ja Moldovan välissä. Se on Moldovalle kuuluva, Ukrainan rajalla sijaitseva separatistialue. Sitä hallitsee Venäjän-mielinen hallinto, jota kansainvälinen yhteisö ei tunnusta. Transnistrian tarina alkoi vuonna 1990, jolloin alue päätti julistautua itsenäiseksi. Moldova ei ollut tuolloin vielä irtautunut Neuvostoliitosta. Alueella puhkesi aseellinen konflikti, joka kesti vuoteen 1992 asti. Venäjän asevoimat avusti Transnistriaa, ja lopulta Moldova joutui hyväksymään alueen itsehallinnon. Venäjä sijoitti alueelle rauhanturvaajiaan, jotka ovat siellä edelleen. Lisäksi Transnistrialla on omat asevoimat, ja alueella sijaitsee Venäjän 14. armeijan asevarasto. Alueella asuu runsaat 300 000 ihmistä, joista osa on Moldovan, osa Venäjän ja osa Ukrainan kansalaisia. Transnistrian oma passi ei kelpaa matkustamiseen.
Ukrainska Pravdan mukaan Transnistrian itsehallinnon johtaja Vadim Krasnoselski aikoisi kutsua koolle kaikkia hallinnonaloja edustavan kongressin 28. helmikuuta. Tämän kongressin olisi määrä esittää Venäjän presidentti Vladimir Putinille pyyntö siitä, että Transnistria liitettäisiin osaksi Venäjää.
Huhut ovat peräisin Transnistrian pääkaupungin Tiraspolin tv-kanavalta, jossa paikallisen parlamentin edustaja Vadim Kravtšuk kertoi suunnitelmasta. Kravtšukin kerrotaan sanoneen, että asiasta ei aiottaisi järjestää kansanäänestystä. Suunnitelmaan liittyy, että kun pyyntö olisi esitetty Transnistrian kongressissa 28. helmikuuta, Venäjän presidentti Putin vahvistaisi liittämisen julkisessa puheessaan. Putinin on vahvistetusti määrä pitää julkinen puhe 29. helmikuuta.
Ukrainan sotilastiedustelu GUR kommentoi asiaa Ukrainskaja Pravdalle torstaina illalla. Sen edustajan mukaan Transnistria ei aio pyytää Venäjään liittämistä, ja vellovat huhut liittyvät Moldovan sisäpoliittisiin paineisiin.
