Suomen Yrittäjät on tyytyväinen hankintalakiin esitettyihin muutoksiin.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että avoimessa menettelyssä olevat julkiset kilpailutukset tulee jatkossa uusia, mikäli niihin tulee vain yksi tarjous. Hankintalakia muutetaan pk-yritysten näkökulmasta parempaan suuntaan myös siten, että EU-kynnysarvojen ylittävät hankinnat tulisi lähtökohtaisesti jakaa osiin ja ratkaisusta valittaminen mahdollistetaan. Läpinäkyvyyttä parannetaan velvoittamalla hankintayksiköt tekemään jälki-ilmoitukset suorahankinnoista ja sopimusmuutoksista.
Yrittäjien mukaan esitetty yhden tarjouksen kilpailutusten uusimisvelvoite voi vähentää hankintojen räätälöintiä tietyille toimijoille.
– Tämä lisää kilpailua ja parantaa palveluiden laatua, mikä hyödyttää niin julkista taloutta kuin yrittäjää. Kaikki voittavat, erityisesti veronmaksaja, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä sanoo tiedotteessa.
– Yritykset jättävät osallistumatta julkisiin hankintoihin usein juuri siitä syystä, että ne ovat räätälöityjä tietyille toimijoille, hän jatkaa.
Sidosyksiköitä eli niin sanottuja inhouse-yhtiöitä koskevaa sääntelyä täsmennetään hallitusohjelman mukaisesti siten, että hankintayksikön tulisi omistaa vähintään 10 prosenttia yhtiöstä, jolta se tekee inhouse-hankintoja.
Inhouse-yhtiö on julkisten toimijoiden, usein usean kunnan, kuntayhtymän, hyvinvointialueen tai näiden yhdessä omistama yritys.
– Nykyinen laki on mahdollistanut inhouse-yhtiöiden hyödyntämisen ja kilpailutusten välttämisen jopa yhden osakkeen nimellisellä omistuksella, johtaja Harri Jaskari Yrittäjistä sanoo.
Suomessa on satoja julkisomisteisia inhouse-yhtiöitä, jotka toimivat samoilla markkinoilla yksityisten yritysten kanssa. Kunnat ja hyvinvointialueet ovat hankkineet omilta yhtiöiltään tukipalveluita ilman kilpailutuksia vain prosentin murto-osien omistuksella.
– Tämä on lain kiertämistä, johon pitää vihdoin puuttua, Jaskari sanoo.
Yrittäjät pitää tärkeänä, että sidosyksiköille asetetaan 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimus. Selkeä vaatimus ulottuu myös sidosyksiköiden tytär- ja sisaryhtiöihin.
– Toivomme, että jatkossa julkinen sektori toimii lain hengen mukaisesti, eikä pyri kiertämään kilpailuttamista keinotekoisten järjestelyjen avulla. Kustannussäästöt ovat mahdollisia, jos sidosyksikköhankintoja aletaan aidosti kilpailuttamaan, Jaskari sanoo.
– Esityksestä käy ilmi, että kymmenen prosentin vaatimus kohdistuu erityisesti niille toimialoille, joissa kilpailua voi syntyä. Hankintayksiköt ja päättäjät ovat ratkaisevassa asiassa kilpailun lisäämiseksi. Yrityksiä markkinoilla kyllä riittää, hän toteaa.
Markkinavuoropuhelua vaaditaan lisää
Suomen Yrittäjät on jättänyt hallituksen esityksestä lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle. Siinä todetaan, että markkinakartoituksen- ja vuoropuhelun vahvistaminen jäi vielä puolitiehen.
Esitetty markkinakartoitus olisi pakollinen vasta yli 10 miljoonan euron hankinnoissa.
– Jokainen laadukas ja onnistunut hankinta sisältää vuoropuhelun markkinatoimijoiden kanssa. Esitetyssä muodossa hankintayksikkö voisi tehdä jopa yhdeksän miljoonan euron hankintoja ilman minkäänlaista velvoitetta markkinoiden kartoittamisesta, Harri Jaskari sanoo.
Suomen Yrittäjät esittää, että markkinakartoituksesta tehdään pakollinen osa kaikkia kansalliset kynnysarvot ylittäviä hankintoja.
– Tämä selkeyttäisi hankintaprosessia ja tukisi kilpailun huomioimista jo suunnitteluvaiheessa. Lisäksi markkinavuoropuhelun sääntelyä tulisi vahvistaa niin, että se kannustaa entistä avoimempaan yhteistyöhön hankintayksiköiden ja potentiaalisten tarjoajien välillä, Jaskari ehdottaa.
Suomen Yrittäjät kannustaa, että sen alue- ja paikallisyhdistykset, toimialajärjestöt ja jäsenyritykset antavat ehdotuksesta myös oman lausuntonsa. Lausua voi 11.3.2025 saakka.
– Tiedämme, että monet suomalaiset yritykset odottavat avoimempaa kilpailua ja järkevämpiä hankintoja. Nyt siihen on jokaisella mahdollisuus vaikuttaa, Jaskari sanoo.
LUE MYÖS:
Hyvinvointialue vältti osakeostolla kilpailutuksen – pesula menetti asiakkaansa (VU 8.1.2023)
