Heistä noin 70 prosentilla työtulo nousi. Lähes puolet yrittäjistä ei reagoinut työeläkevakuuttajan lähettämään työtuloehdotukseen lainkaan. Noin kahdeksan prosenttia puolestaan hylkäsi ehdotuksen. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan joulukuussa keräämistä alustavista luvuista.
Tarkistuksen kohteena olivat viime vuonna yrittäjät, joiden YEL-työtulo oli alle 25 000 euroa ja joiden työtuloon ei ollut tehty merkittäviä muutoksia viimeisen kolmen kalenterivuoden aikana.
Työtulotarkistukset perustuvat vuoden 2023 alussa voimaan astuneeseen lakimuutokseen, joka velvoittaa työeläkevakuuttajat tarkistamaan yrittäjien työtulon tason säännöllisesti.
– Tarkistusvelvollisuuden lisäksi lakiin lisättiin aiempaa tarkemmin tiedot, joiden perusteella yrittäjän työtulo arvioidaan. Tarkoituksena on saada työtulo vastaamaan mahdollisimman hyvin yrittäjän todellista työpanosta nykylain mukaan, jolloin myös yrittäjän työeläke sekä muu sosiaaliturva asettuu oikealle tasolle, toteaa Telan yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen tiedotteessa.
Työtulo vaikuttaa paitsi vanhuuden ja työkyvyttömyyden aikana maksettavaan työeläkkeeseen, myös esimerkiksi sairaus- ja vanhempainpäivärahaan, työttömyysturvaan ja asumistukeen.
Noin puolella työtulo nousi säädetyn enimmäiskorotuksen verran
Jos tarkistuksessa havaittiin, että yrittäjän työtulo ei vastannut työpanoksen arvoa, yrittäjä sai työeläkevakuuttajalta ehdotuksen uudesta työtulosta. Yrittäjän on tällöin ollut mahdollista esittää lisätietoja työtulon perusteluksi, mikäli hän ei ole ollut samaa mieltä ehdotetusta työtulosta.
– Lähes puolet työtuloehdotuksen saaneista yrittäjistä ei ollut reagoinut siihen lainkaan, ja noin kahdeksan prosenttia hylkäsi ehdotuksen eli toimitti lisätietoja esimerkiksi yrittäjätoimintansa laajuudesta ja työpanoksensa arvosta, kertoo Pelkonen.
Yrittäjien toimittamissa lisätiedoissa korostuivat esimerkiksi tieto yritystoiminnan tilanteen muutoksesta, yrittäjän maksukyky, liikevaihtoa koskevien taustatietojen virheellisyys, työtuntien vähäisyys sekä terveydelliset syyt.
– Työtulosuositukseen käytettävää alan yhteistä työtulolaskuria tuunattiin vuoden 2023 tarkistusten jälkeen. Edelleen yrittäjien vastauksissa oli usein nähtävissä se, että työtulo käsitteenä on heille vieras ja vaikeaselkoinen, Pelkonen huomauttaa.
Noin 54 prosentilla työtulotarkistuksen kohteena olleista yrittäjistä työtulo nousi lainmukaisen enimmäismäärän verran eli 4 000 eurolla. Tämä tarkoittaa kuukausittaisessa YEL-maksussa noin 85 euron korotusta.
Osalla näistä yrittäjistä työtulo ei vielä ensimmäisen tarkistuksen jälkeen ole oikein mitoitetulla tasolla, jolloin heitä saattaa odottaa uusi korotus seuraavalla tarkistuskierroksella kolmen vuoden kuluttua.
Pienellä osalla työtulotarkistetuista yrittäjistä työtulon nostamiseen työpanosta vastaavalle tasolle riitti enimmäiskorotusta pienempi summa tai yrittäjä valitsi itse työtuloonsa enimmäismäärän ylittävän korotuksen. Osa yrittäjistä puolestaan valitsi muun summan työtulosuositukseen kuuluvan liikkumavaran sisällä.
Tarkistusten lopputuloksena työtulo nousi reilulla 70 prosentilla tarkistetuista yrittäjistä. Noin 25 prosentilla työtulo pysyi samana, ja alle prosentilla työtulo laski. Loppuosalla tarkistaminen oli tietojen keräyshetkellä kesken tai YEL-vakuutus oli päättynyt prosessin aikana.
Työtulopäätökset eivät toistaiseksi ole merkittävästi muuttuneet valitusten myötä
Mikäli yrittäjä ei ole tyytyväinen hänelle vahvistettuun YEL-työtuloon, on hänellä oikeus valittaa päätöksestä Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan (TELK) 30 päivän kuluessa päätöksen vastaanottamisesta.
– Muutoksenhakulautakunnalla ei vielä ole täydellisiä tilastotietoja YEL-työtulopäätöksistä tehdyistä valituksista lainmuutoksen voimaantulon jälkeen. Alustavien tietojen mukaan esimeriksi vuoden 2024 tammi-syyskuussa TELK on vastaanottanut noin 700 valitusta alle 15 000 euron työtulopäätöksistä, Pelkonen kertoo.
Valituksissa yleisimmin mainittuja syitä ovat olleet työpanoksen arvon väärin arviointi, kyvyttömyys maksaa suurempia vakuutusmaksuja sekä näkemys siitä, että edellisten vuosien liikevaihto ja -voitto eivät kuvaa tulevaisuuden odotuksia.
– Näidenkin tietojen perusteella voidaan todeta, että YEL-työtulojen vahvistus toimii varsin hyvin nykyisen lainsäädännön mukaisesti, Pelkonen arvioi.
Tarkistukset jatkuvat
YEL-työtulojen tarkistukset jatkuvat myös alkavana vuonna. Kohderyhmänä tulevat olemaan kaikki ne yrittäjät, joiden YEL-vakuutus on ollut vähintään kolme vuotta voimassa ja työtuloon ei ole tehty merkittäviä muutoksia kyseisenä aikana. Työeläkevakuuttajien arvioiden mukaan heitä tulee olemaan vajaat 64 000.
– Jatkossakin työeläkevakuuttajilla on lain mukainen velvollisuus tarkistaa yrittäjän työtulo kolmen vuoden välein. Enimmäiskorotus puolestaan koskee kahta ensimmäistä tarkistuskierrosta, Pelkonen kertoo.
Sitä mukaa kun yrittäjien työtulot asettuvat oikealle tasolleen, kasvaa myös yrittäjien työeläkemaksuista kertyvä tulo. Tämä vaikuttanee lähivuosina YEL:n rahoitukseen helpottavasti, mutta pitkällä aikavälillä tilanne muuttuu, kun paremmat työeläkkeet tulevat maksuun.
– Vuosittain maksettavat yrittäjäeläkkeet rahoitetaan työssä olevilta perittävillä YEL-maksuilla, jotka eivät kuitenkaan riitä kattamaan eläkemenoa. Erotuksen kuittaa valtio, jonka osuus on vuosien saatossa kasvanut jo 500 miljoonaan euroon vuodessa, Pelkonen toteaa.
Sosiaali- ja terveysministeriö on juuri asettanut selvityshenkilö Jukka Rantalan kartoittamaan yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämistarpeita. Rantalan tehtävänä on selvittää erityisesti nykyisen työtulomäärittelyn ongelmia ja etsiä vaihtoehtoisia tapoja niiden ratkaisemiseksi.
YEL-vakuutuksia hoitavia työeläkevakuuttajia ovat työeläkeyhtiöt Elo, Ilmarinen, Varma ja Veritas sekä Apteekkien Eläkekassa ja Eläkekassa Verso.
