Kansan Uutisten (KU) ex-päätoimittaja arvostelee vasemmistoliittoa, joka aikanaan vastusti Suomen liittymistä Euroopan unioniin. KU on puolueen äänenkannattaja.
– Erityisen vastenmielistä meille oli se, että monet vasemmistoliiton vaikuttajat käyttivät jäsenyyden vastustamiseen samoja tunkkaisen nationalistisia argumentteja kuin eurooppalaiset äärioikeistolaiset, kirjoittaa Yrjö Rautio Helsingin Sanomien kolumnissa.
Rautio muistelee käyneensä läpi Itävallan oikeistopopulistisen vapauspuolueen johtajan Jörg Haiderin listaamat kymmenen EU-vastaista teesiä 1990-luvun loppuvuosina.
– Vertasin niitä vasemmistoliiton EU-kansanedustajan Esko Seppäsen teeseihin. Yhdeksän kymmenestä oli samoja, Rautio kertoo.
Suomen EU-kansanäänestyksestä tuli viime viikolla kuluneeksi 25 vuotta.
– Kirjoitin vuonna 1993 Skdl:n entisen pääsihteerin ja vasemmistoliiton entisen varapuheenjohtajan Salme Kandolinin kanssa KU:hun artikkelin, jossa puolsimme voimakkaasti jäsenyyttä. Sen jälkeen kirjoitin lukuisia pääkirjoituksia ja kolumneja jäsenyyden puolesta, Rautio toteaa.
Hänen mukaansa tilanne oli erikoinen, koska puolue ja sen äänenkannattaja olivat täysin vastakkaisella linjalla ”näin elintärkeässä” asiassa.
– Se vei lopunkin toivoni siitä, että vasemmistoliitosta olisi tullut sellainen nykyaikainen vasemmistopuolue kuin olisi mielestäni pitänyt. Puolueen perustelut jäsenyyden vastaiselle kannalleen haettiin vanhasta neuvostokommunistisesta maailmankuvasta, jossa EY oli osa pahaa kapitalistista länttä, pääoman linnake ja pelkästään sen etujen vaalija.
– Kandolin ja minä näimme asian aivan toisin. Meidän mielestämme EY oli Suomen kaltaisten demokraattisten länsimaisten yhteisö, jossa meidänkin luonnollinen paikka olisi. Näimme, että valtioiden rajat ylittävä poliittinen yhdentyminen ja yhteistyö olivat ainoita keinoja saada edes jonkinlaiseen ohjaukseen pääoma, joka oli jo aikapäiviä kansainvälistynyt ja ylikansallistunut.
Raution mielestä Suomen pitää olla täysivaltaisena mukana pöydissä, joissa tehdään Suomea koskevia päätöksiä.
– Jäsenyyden 25 vuotta osoittavat, että me jäsenyyttä puolustaneet olimme oikeassa ja Vasemmistoliitto väärässä. Jäsenyyden vastustus oli vasemmistoliitolle kohtalokas strateginen virhe.
Rautio korostaa, että EU:lla on isot ongelmansa, mutta toteaa unionin merkityksen olevan nyt suurempi kuin koskaan.
– Ilmastonmuutos vaatii yhteisiä kansainvälisiä toimia, eikä niitä juuri olisi ilman EU:ta. EU:sta on tullut entistäkin tärkeämpi rauhan, demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien vaalija nyt, kun sitä ympäröivät lähes joka suunnassa valtiot, jotka kulkeva kohti autoritarismia, voimapolitiikkaa ja häikäilemätöntä itsekkyyttä.
