Hallitus on tänään antanut eduskunnalle esityksen yhteistoimintalain muutoksista, joilla nostetaan lain soveltamiskynnystä ja lyhennetään muutosneuvotteluiden kestoa.
– Uudistuksen myötä yritykset voivat reagoida muutostilanteisiin nopeammin ja hallinnollinen taakka kevenee pienissä yrityksissä. Tavoitteenamme on näin purkaa työllistämisen esteitä ja vahvistaa yritysten toimintaedellytyksiä, työministeri Arto Satonen (kok.) sanoo tiedotteessa.
Hallitus esittää, että lakimuutokset tulevat voimaan 1.7.2025.
Yhteistoimintalakia sovelletaan nykyisin yrityksiin, yhteisöihin ja sivuliikkeisiin, joiden palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää.
Lain yleinen soveltamisala nostettaisiin säännöllisesti vähintään 50 työntekijää työllistäviin.
Laissa säädettäisiin kuitenkin tietyistä velvoitteista työnantajille, joiden palveluksessa on säännöllisesti 20−49 työntekijää.
Jatkuvan vuoropuhelun käytäntö säilytettäisiin säännöllisesti 20−49 työntekijää työllistävissä yrityksissä tai yhteisöissä. Vuoropuhelua koskevat menettelytavat kuitenkin kevenisivät merkittävästi nykyisestä.
Työnantajien, joiden työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti 20–49, tulisi jatkossa käydä muutosneuvottelut vain niissä tilanteissa, joissa työnantaja harkitsee 90 päivän ajanjakson aikana vähintään 20 työntekijään kohdistuvia vähentämistoimenpiteitä.
Työnantajan harkitsemista lomautuksista, jotka perustuisivat työn tai työnantajan työn tarjoamisen edellytysten tilapäiseen vähentymiseen (enintään 90 päivää kestävät lomautukset), ei kuitenkaan tarvitsisi käydä muutosneuvotteluita.
Määräyksiä liikkeen luovutuksesta, sulautumisesta ja jakautumisesta sovellettaisiin edelleen kaikkiin säännöllisesti vähintään 20 työntekijää työllistäviin yrityksiin, yhteisöihin ja sivuliikkeisiin.
Myöhemmässä vaiheessa myös alle 50 henkilöä työllistävien yritysten takaisinottovelvollisuus on tarkoitus poistaa, Satonen kertoi tiedotustilaisuudessa.
Hän totesi, että muutos keventää merkittävästi pienten yritysten byrokratiaa ja mainitsi, että usein yrityksessä, jossa on reilut 20 työntekijää, ei ole erikseen henkilöstöasioista vastaavaa työntekijää ja yrittäjä itsekin on töissä ”hanskat kädessä”.
Muutosneuvotteluiden kesto lyhenee
Yhteistoimintalaissa säädetään työvoiman käytön vähentämistä koskevien muutosneuvotteluiden kestosta.
Muutosneuvotteluita tulee nykyisin käydä vähintään kuusi viikkoa tai 14 päivää, riippuen neuvotteluiden kohteesta.
Muutosneuvotteluiden neuvotteluaikoja lyhennettäisiin puolella. Muutos koskisi kaikkia lain soveltamisalan piiriin kuuluvia yrityksiä, yhteisöjä ja sivuliikkeitä.
Muutosneuvotteluiden vähimmäiskesto olisi joko kolme viikkoa tai seitsemän päivää, riippuen neuvotteluissa käsiteltävistä asioista ja yrityksen tai yhteisön henkilöstömäärästä.
Uutena asiana säädettäisiin työvoimapalveluiden selvittämiselle varattavasta ajasta. Aikaa sovellettaisiin, jos työnantaja antaisi neuvotteluesityksen suunnitelmastaan irtisanoa vähintään kymmenen työntekijää tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla.
Irtisanotun työntekijän työsopimus ei saisi päättyä ennen kuin neuvotteluesityksen toimittamisesta työvoimaviranomaiselle olisi kulunut 30 päivää.
Lakihankkeen ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan hallitusohjelman kirjaukset yhteistoimintalain soveltamisalan nostamisesta sekä muutosneuvotteluiden vähimmäiskeston lyhentämisestä puolella. Henkilöstön hallintoedustuksen mahdolliset muutostarpeet arvioidaan lakihankkeen toisessa vaiheessa.
Soveltamiskynnykseen ja muutosneuvotteluiden kestoon liittyviä kysymyksiä käsiteltiin kolmikantaisen työryhmän ensimmäisellä toimikaudella 11.12.2023–20.6.2024. Työryhmä ei ollut työssään yksimielinen. Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti työryhmän mietinnöstä lausuntokierroksen 28.6.−23.8.2024.
