Pellervon taloustutkimus ja Merit Economics tekivät selvityksen Akava Worksin toimeksiannosta.
– Keskeinen johtopäätös on, että muiden tekijöiden pysyessä samana laajalla työperäisen maahanmuuton kasvattamisella on myönteinen vaikutus tulevaisuuden talouskehitykseen. Vähäisen työperäisen maahanmuuton ja vähenevän työvoiman vaihtoehdon toteutuessa näkymänä on talouskasvun hiipuminen. Väestö sekä ikääntyy että köyhtyy, sanoo Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen.
Selvityksessä käytetty laskennallinen tasapainomalli kuvaa taloutta kotitalouksien, yritysten ja julkisen sektorin tekemien päätösten pohjalta. Työikäisen väestön määrän säilyttäminen nykyisellä tasolla vaatii noin 5[nbsp]000 henkilön vuosittaista lisäkasvua työperäiseen maahanmuuttoon.
Jos siinä onnistutaan, talous kasvaa pääoman lisääntymisen ja teknologisen kehityksen kautta. Jos talouskasvua halutaan vauhdittaa, se vaatii tätäkin suurempaa työperäistä maahanmuuttoa.
Hallituksen tavoitteena on, että työperäinen maahanmuutto kasvaa vuosittain 6000 henkilöllä 2020-luvulla ja 10[nbsp]000 henkilöllä 2030-luvulla. Selvityksen mukaan tavoitteiden toteutuminen lisäisi Suomen talouskasvua laajasti.
Maahanmuuton kohdistuminen korkean tuottavuuden ammatteihin, kuten teknologia-alan asiantuntijoihin, lisäisi talouskasvua entisestään. Haasteena on osaavan työvoiman saaminen Suomeen.
– Tulokset kertovat selvästi, että Suomi tarvitsee lisää työperäistä maahanmuuttoa. Eri tulevaisuudennäkymät osoittavat, että ilman sitä Suomen tulevaisuus näyttää huomattavasti kurjemmalta. Jos työelämästä eläköityvien työpanosta ei pystytä korvaamaan, taantuva kansantalous ei riitä nykyisenkaltaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen, toteaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.
– Työelämälähtöinen kieli- ja kotoutumiskoulutus on aloitettava mahdollisimman pian maahantulon jälkeen. Mahdollisuus nopeaan kielikoulutukseen pitää varmistaa myös työn takia Suomeen muuttaville ja heidän perheenjäsenilleen, Fjäder jatkaa.
