Sosiaali- ja terveysministeriön, ministeri Annika Saarikon (kesk.) ja keskustan toiminta alkoholin etämyynnin sääntelyssä kerää kritiikkiä hallituskumppani kokoomukselta. Ministeriötä ja keskustalaisia arvostellaan etämyyntiasian vääristelystä ja ennen kaikkea etämyyntikieltoon liittyvien EU-oikeudellisten ongelmien sivuuttamisesta.
Kiista liittyy STM:n asettaman alkoholin etämyyntiä käsitelleen työryhmän työhön. Työryhmä julkaisi viime viikon keskiviikkona yksimielisen esityksensä. Siinä ehdotetaan uuteen alkoholilakiin säännöksiä etämyynnin kiellosta ja siihen liittyvien käsitteiden määrittelystä. Työryhmän mietintö löytyy kokonaisuudessaan tästä.
Työryhmä ehdottaa, että vain vähittäiskaupassa sallittujen, eli alle 5,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien, juomien etämyynti sallittaisiin. Tässäkin tapauksessa etämyyjän olisi tehtävä Valviralle ilmoitus maahantuonnin aloittamisesta ja maahantuotujen alkoholijuomien toimittamisesta ”hyväksyttyyn vähittäismyyntipaikkaan ostajille luovutettavaksi”. Alkon monopolin piirissä olevien juomien etämyynti taas kiellettäisiin, mutta alkoholin etäosto sallittaisiin.
Etämyynnillä tarkoitetaan tilannetta, jossa myyjä järjestää esimerkiksi verkkokaupasta ostettujen toisesta jäsenvaltiosta tuotavien alkoholijuomien kuljetuksen, kun taas etäostossa ostaja tai joku ostajan valtuuttama vastaa kuljetuksen järjestämisestä. Etämyynnissä verovastuu on myyjällä ja etäostossa ostajalla.
Verkkouutisten tietojen mukaan kokoomuksessa ollaan huolissaan siitä, ovatko ehdotetut pykälät linjassa EU-oikeuden kanssa. Etämyyntityöryhmän työstä on myös ollut vaikea saada tietoja. Puhutaan jopa pimityksestä. Kokoomuslaisilla erityisavustajilla kerrotaan esimerkiksi olleen pyynnöistä huolimatta vaikeuksia saada työryhmän esitystä nähtäväkseen ennen sen julkaisua.
STM:n ja keskustan into saada etämyyntikielto lakiin vaikka EU:ta uhmaten kumpuaa arvostelijoiden mukaan halusta suojella Alkon monopolia. Tämä näkyi jo varsinaista alkoholilain uudistusta sorvatessa. Työryhmän ehdottaman kaltaisen etämyyntikiellon varoitetaan kuitenkin voivan johtaa siihen, että koko monopolijärjestelmän oikeutus otetaan Brysselin tarkasteluun.
Laki vai viranomaistulkintaa?
Kriitikoiden mukaan STM on antanut julkisuudessa virheellisen kuvan, että etämyyntikielto on EU-oikeuden mukainen tietyin edellytyksin ja että etämyynti on aina ollut Suomessa lailla kiellettyä.
Etämyyntikiellossa on todellisuudessa kyse vuosien saatossa muuttuneesta viranomaistulkinnasta eikä laista. Viranomainen katsoi esimerkiksi vielä 2000-luvun alussa, ettei alkoholilaki kiellä kuluttajaa tilaamasta juomia ulkomailta.
Ruotsin etämyyntikielto päätyi EU-tuomioistuimen ratkaistavaksi vuonna 2004 ja kaatui vuonna 2007. Tuolloin asiaa pohdittiin Suomessakin. STM linjasi vuonna 2004, että alkoholin tilaaminen on Suomessa yhä sallittua. Pari vuotta myöhemmin Valvira taas päätti, että etämyynti onkin kiellettyä. Välissä ei tehty mitään lakimuutoksia.
EU:ssa etämyyntikieltoon suhtaudutaan varsin penseästi. EU-tuomioistuimen mukaan kielto on EU:n perussopimuksen vastainen tuonnin määrällinen rajoitus tai sitä vaikutukseltaan vastaava toimenpide. Niitä voidaan tehdä vain tietyissä poikkeustapauksissa. Poikkeusperusteellakaan säädetyt kiellot tai rajoitukset eivät kuitenkaan saa olla keino mielivaltaiseen syrjintään tai jäsenvaltioiden välisen kaupan peiteltyyn rajoittamiseen. Lisäksi rajoituksen on oltava sellainen, ettei samaan päämäärään voida päästä vähintään yhtä tehokkaasti vähemmän rajoittavilla toimenpiteillä.
Kynnys tällaisen sisämarkkinarajoituksen sallimiseen on siis varsin korkea. Verkkouutiset kertoo asiasta lisää tässä.
Suomi kieltäisi ainoana
Alkoholin etämyynti oli alun perin tarkoitus kieltää uudessa alkoholilaissa kokonaan. Kielto jätettiin kuitenkin pois lopullisesta lakiesityksestä ja asiaa päätettiin selvittää myöhemmin. Viralliseksi syyksi kerrottiin parhaillaan korkeimman oikeuden käsittelyssä oleva niin kutsuttu Alkotaksi-tapaus. Todellisuudessa kyse oli EU-komission kaavaillulle kiellolle antamasta tyrmäyksestä.
Verkkouutiset uutisoi komission ja STM:n välisestä salatusta menettelystä tässä. Kirjelmöinnin perusteella komissio piti ongelmallisena, että Suomi yhtäältä suunniteli rajoittavansa etämyyntiä toisista EU-maista, mutta toisaalta lisäävänsä valtion monopoliyhtiön myyntikanavia. Komission mielestä lakiluonnoksessa ei myöskään perusteltu riittävästi sitä, että etämyyntikiellolla saavutettaisiin väitetyt kansanterveyden suojelemisen tavoitteet.
Samassa yhteydessä selvisi, että viranomainen on suunnitellut kaikessa hiljaisuudessa mallia, jossa etämyynti Suomeen hoidettaisiin Alkon kautta. Ajatuksena olisi, että ulkomailla toimivat alkoholin myyjät voisivat listata tuotteensa Alkon verkkokauppaan. Alko toimittaisi tilaukset asiakkaille joko Alkon myymälään tai luovutuspisteeseen.
Alko on vahvistanut, että asiasta on keskusteltu ministeriön kanssa. Alkon mukaan kyse ei kuitenkaan olisi alkoholin etämyynnistä vaan ”rajat ylittävästä kaupasta, jossa Alko voisi mahdollisesti tarjota tuottajille maahantuontipalvelua”. Hinnoittelusta tai muista yksityiskohdista ei ole tietoa.
Suomi on ainoa EU-maa, jossa alkoholin etämyynti yritetään kieltää. Suomen tapaan valtiollista alkoholimonopolia ylläpitävässä Ruotsissa etämyynti on ollut sallittua vuosikaudet ja sen osuus kaikesta alkoholinkulutuksesta on ollut tasaisesti vain alle prosentin luokkaa. Uutta Suomessa kaavaillun kaltaista kieltoa ehdotettiin vuonna 2016. Se sai tyrmäyksen Ruotsin kansanterveysvirastoltakin.
Kansanterveysviraston joulukuussa 2016 antamassa lausunnossa kiinnitettiin huomiota etämyyntikiellon mahdollisiin EU-oikeudellisiin ongelmiin. Lailla tavoiteltuihin kansanterveysvaikutuksiin suhtauduttiin myös epäillen. Tilanne, jossa etämyynti on kiellettyä ja etäosto sallittua, nähtiin myös ongelmallisena ja vaikeana valvoa.
