Euroopan komissio tyrmäsi maaliskuussa 2017 antamassaan yksityiskohtaisessa lausunnossa Suomen alkoholilakiuudistukseen hamutun alkoholin rajat ylittävän etämyynnin kiellon EU-oikeuden vastaisena.
Komissio ehdotti lisäksi muutoksia, jotka käytännössä voisivat päästää ulkomaiset etämyyjät Suomen markkinoille. Verkkouutisten tietojen mukaan kokoomus olisi ollut lain valmistelun aikana valmis selvittämään mallia, jossa etämyynti voitaisiin sallia, jos verojen maksu Suomeen voidaan varmistaa.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) päätti lopulta jättää luonnoksessa olleen etämyyntikiellon pois eduskuntaan tuomastaan lakiesityksestä. Syyksi mainittiin niin kutsuttu Alkotaksi-oikeusjuttu. Komission ryöpytyksestä tai ehdotuksista ei ole mainittu julkisuudessa mitään. Esityksen perusteluihin taas jätettiin kirjaus, jossa todetaan, että etämyynti Suomeen on nykyisin kielletty. Siihen liittyvien säännösten myönnetään kuitenkin olevan ”vaikeaselkoisia ja tulkinnanvaraisia”. Jotkut Verkkouutisten jututtamat lain valmistelua läheltä seuranneet tahot ovat syyttäneet STM:n virkamiehiä etämyyntikiellon ”ujuttamisesta” lakiin.
Verkkouutisten hankkimat salatut komission lausunto ja sosiaali- ja terveysministeriön siihen antama vastaus osoittavat, että Suomen viranomaisilla ja komissiolla on erilainen kuva siitä, millaista alkoholipolitiikkaa EU:n sisämarkkinoilla toimiva Suomi voi harjoittaa.
Asiakirjat paljastavat myös, että vaikka viranomaiset pitävätkin alkoholin verkkokauppaa uutena alkoholin saatavuutta lisäävänä myyntikanavana, joka voi tulevaisuudessa johtaa ongelmiin, pohditaan Suomessa samaan aikaan Alkon verkkokauppatoiminnan helpottamista ja laajentamista.
Alkon rooli kasvaa
Komission lausunnon mukaan uusi alkoholilaki mahdollistaisi käytännössä Alkon toiminnan laajentamisen sen nykyisten monopolioikeuksien ulkopuolelle. Muutos liittyy Alkon noutopisteitä koskevan sääntelyn avaamiseen. Komission mielestä on ongelmallista, että Suomi yhtäältä suunnitelee rajoittavansa etämyyntiä toisista EU-maista, mutta toisaalta lisäävänsä valtion monopoliyhtiön myyntikanavia.
Komissio toteaa lausunnossaan seuraavaa:
Ilmoitetun luonnoksen 26 §:n 1 momentilla sallittaisiin, että yksityishenkilöt voisivat tilata alkoholijuomia esimerkiksi internetistä ja että Alko tai sen kanssa sopimuksen tehneet kolmannet osapuolet järjestäisivät juomien kuljetuksen luovutuspaikkaan Alkon hyväksyttyjen vähittäismyyntipaikkojen ulkopuolelle. Komissio katsoo, että tämä säännös ei kuulu monopoliyhtiö Alkon alkoholijuomien vähittäismyyntiä Suomessa koskevan yksinoikeuden alaan. Itse asiassa 26 §:n 1 momentilla annettu oikeus olisi erillinen Alkon vähittäismyynnin monopoliasemasta, vaikkakin yhteydessä siihen, ja näin ollen asiaa on tarkasteltava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 34 artiklan mukaisesti.
Komission mukaan etämyyntikielto olisi näissä olosuhteissa tavaran vapaan liikkuvuuden rajoitus, joka syrjisi toisissa jäsenvaltioissa toimivia kauppiaita. Komissio toteaa, ettei lakiluonnoksessa myöskään perustella riittävästi sitä, että kiellolla saavutettaisiin väitetyt ihmisten elämän ja terveyden suojelemisn tavoitteet.
Lausunnon mukaan etämyynnin kieltäminen ei myöskään ole johdonmukaista, kun kyse on laista, joka kuitenkin lisää alkoholijuomien saatavuutta muun muassa Alkosta.
Komissio päätyykin ehdottamaan mallia, jossa etämyyntiä voitaisiin hoitaa Alkon ja muidenkin luovutuspisteiden kautta:
Ilmoitetun luonnoksen osalta vaikuttaa, että sen yhteydessä ei ole harkittu, voidaanko Alkolle antaa valtuudet toteuttaa alkoholijuomien rajat ylittävää etämyyntiä, maahantuontia Suomeen ja maahantuotujen alkoholijuomien toimittamista yksityishenkilöille. Tällaisten valtuuksien myötä Alkolla olisi mahdollisuus tarkastaa sellaisten yksityishenkilöiden ikä, joille kyseisiä juomia toimitetaan, ja estää se, että nuoret ostavat alkoholijuomia. Lisäksi samoin kuin ilmoitetun luonnoksen 26 §:n 1 momentissa, jolla Alkolle annettaisiin oikeus myydä alkoholijuomia verkossa ja hankintojen toteuduttua oikeus järjestää itse tai sen kanssa sopimuksen tehneiden kolmansien osapuolten välityksellä juomien kuljetus luovutuspaikkaan Alkon hyväksyttyjen vähittäismyyntipaikkojen ulkopuolelle, toimivaltaiset viranomaiset voisivat hyväksyä vastaavia luovutuspaikkoja alkoholijuomien rajat ylittävälle etämyynnille ja kyseiseen myyntiin liittyvälle maahantuonnille Suomeen.
Kenties merkittävin osa lausuntoa löytyy sitaatin lopusta. Euroopan komissio siis katsoo, että Suomen viranomaiset voisivat myöntää etämyyntiä varten luovutuspaikkaoikeuksia samoilla ehdoilla kuin Alkollekin. Käytännössä tätä voi tulkita niin, että etämyyjä voisi toimittaa tuotteitaan, mihin tahansa lain mukaan perustettuun noutopisteeseen. Tällainen noutopiste voisi teoriassa olla esimerkiksi laissa asetetut vaatimukset täyttävä vähittäismyymälä.
Lopuksi komissio toteaa ryhtyvänsä toimenpiteisiin Suomea vastaan, mikäli sen esittämiä asioita ei huomioida lain valmistelussa.
Alkotaksi voi muuttaa lakia
Sosiaali- ja terveysministeriö vetoaa komissiolle antamassaan vastauksessa alkoholin etämyyntiä koskevaan niin kutsuttuun Alkotaksi-tapaukseen ja toteaa lakiuudistuksen tavoitteista seuraavaa:
Alkoholilain uudistuksen lähtökohtana on, että nykyinen alkoholijuomien rajat ylittävän etämyynnin kielto säilyisi Suomen lainsäädännössä joko entisessä muodossaan tai lakiluonnoksessa esitetyssä muodossaan. Kun ennakkoratkaisun kohteena oleva asia on lainvoimaisesti ratkaistu kansallisessa tuomioistuimessa, hallituksella on valmius muuttaa alkoholilain säännöksiä, jos tuomio sitä edellyttää.
EU-tuomioistuin katsoi Alkotaksi-tuomiossa, että etämyyntikielto on EU-oikeuden vastainen tavaran vapaan liikkuvuuden rajoitus, mutta mahdollisesti oikeutettavissa ihmisten elämän ja terveyden suojelemisen perusteella. Tavoitteen toteutumisen ja kiellon oikeasuhtaisuuden arviointi jätettiin ennakkoratkaisua pyytäneelle kansalliselle tuomioistuimelle eli Helsingin hovioikeudelle.
Hovioikeus katsoi syytettynä olleen virolaisyrittäjän rikkoneen alkoholilakia siltä osin, kun hän toimitti suomalaisasiakkailleen tuotteita, joita ei saa myydä vähittäiskaupassa, eli yli 4,7 tilavuusprosentin vahvuisia juomia. Hovioikeuden mukaan Suomi ei siis voisi kieltää vähittäiskaupan juomien etämyyntiä.
STM muistuttaa, että asian lopullinen ratkaisu voi viedä vielä vuosia:
Sekä syyttäjä että vastaaja ovat hakeneet asiassa valituslupaa Korkeimpaan oikeuteen. Jos valituslupaa ei myönnetä, Korkein oikeus hylkää hakemukset mahdollisesti alkuvuonna 2018. Jos valituslupa myönnetään, lainvoimaisen ratkaisun saaminen voi siirtyä jopa vuodelle 2019. Koska hovioikeuden ratkaisu ei siis tällä hetkellä ole lainvoimainen, kaikki tuomiossa käsitellyt alkoholilain säännökset ovat edelleen voimassa.
Ministeriö kiittää vastauksensa lopussa komissiota Alkon roolin esiin nostamisesta:
Neuvoteltuaan Alkon kanssa ministeriö voi nyt vahvistaa, että alkoholijuomien rajat ylittävää kauppaa kehitetään tässä suhteessa entisestään viimeistään vuoden 2018 alusta lukien. Tavoitteena on, että jokainen alkoholijuomien tuottaja tai myyjä kansallisuudesta riippumatta saisi listata omat tuotteensa Alkon verkkokaupan valikoimiin oman ilmoituksensa perusteella. Tämä merkitsisi esimerkiksi sitä, että jokainen tuottaja voisi markkinoida kyseisiä tuotteitaan Suomessa, suomalaiset kuluttajat voisivat tilata niitä suoraan Alkon verkkokaupasta ja Alko toteuttaisi tuotteiden maahantuonnin ja toimittamisen kyseisille yksityishenkilöille joko Alkon myymälään tai luovutuspaikkaan.
STM:n tavoitteissa Alko ryhtyisi toimimaan Suomen markkinoille haluavien tuottajien verkkomyyntikanavana. Komission esittämiä Alkon luovutuspisteitä vastaavia etämyynnin luovutuspaikkoja ei kuitenkaan mainita sanallakaan. STM:n mukaan noutopisteet kuuluvat Alkon monopolin piiriin.
”Sumutusta”
Tämänhetkisen viranomaistulkinnan mukaan alkoholin etämyynti on kielletty ja etäosto taas ei. Etämyynnillä tarkoitetaan tilannetta, jossa myyjä järjestää esimerkiksi verkkokaupasta ostettujen toisesta jäsenvaltiosta tuotavien alkoholijuomien kuljetuksen, kun taas etäostossa ostaja tai joku ostajan valtuuttama vastaa kuljetuksen järjestämisestä. Etämyynnissä verovastuu on myyjällä ja etäostossa ostajalla.
Etämyyntikielto perustuu siihen, ettei ulkomailla toimiva etämyyjä voi saada Suomessa alkoholin jälleenmyynnin vaatimaa lupaa. Tulkinta on kuitenkin verrattain uusi. Vielä 2000-luvun alussa viranomaiset katsoivat, ettei mikään nykyisessä alkoholilaissa kiellä juomien tilaamista ulkomailta.
”Laissa ei myöskään ole säädöksiä, joissa kiellettäisiin alkoholien myynti- tai lähetystoiminta, joka tapahtuu Suomen ulkopuolella. Suomen rajojen ulkopuolella tapahtuvaan elinkeinotoimintaan puuttuminen ei ole tehokkaasti edes mahdollista kansallisella lailla”, asiaa pohtineen STM:n työryhmän 30. maaliskuuta 2001 päivätyssä muistiossa todetaan.
– Kyse on viranomaisen mielivaltaisesta tulkinnasta. Taustalla on pelko Internet-kaupan kasvusta ja Baltian maiden EU-jäsenyyden vaikutuksista rajat ylittävään alkoholikauppaan – ja ennen kaikkea halusta suojella Alkon monopolia, EU-oikeuteen erikoistunut pitkän linjan juristi Petteri Snell toteaa Verkkouutisille.
Hän huomauttaa, ettei tällaista vaikutusta ole nähty esimerkiksi Ruotsissa, jossa etämyynti on ollut sallittua jo pitkään. Siellä sen osuus kaikesta kulutuksesta on alle prosentin luokkaa.
Snelillä on asiassa oma lehmä ojassa. Hän edustaa Alkotaksi-jutussa syytetyn penkillä istuvaa virolaisyrittäjää, joka myi verkkokaupassaan alkoholia Suomeen. Tapaus etenee hänen mukaansa hyvin todennäköisesti korkeimpaan oikeuteen, koska sekä syyttäjä että vastaaja ovat valittaneet.
Juristin mielestä Verkkouutisten hankkimat asiakirjat ovat mielenkiintoisia. Vaikka komission kannanotto ei suoranaisesti nykylakiin liitykään, pitää Snell sitä silti osoituksena siitä, että Suomen toistaiseksi soveltama etämyyntikielto on sekin ristiriidassa EU-oikeuden kanssa.
Hänen mielestään STM ei myöskään ole noudattanut komission linjauksia lain valmistelussa. Snell huomauttaa, että vaikka suoranaista etämyyntipykälää ei lakiin tullutkaan, lausutaan etämyyntikiellosta silti lain perusteluissa.
– Onhan tämä ikään kuin sumutusta. Lakiesitykseen tehty muutos ei koske oikeustilaa vaan ainoastaan sanoja paperilla. Komission esittämistä etämyynnin noutopisteistäkään ei ole enää puhuttu. Kun katsoo viranomaisten toimintaa, tulee väistämättä mieleen, ettei autoverosotkuista ole Suomessa opittu mitään.
