Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan kuluvan vuoden budjetti esiteltiin vuosi sitten varsin toisenlaisissa tunnelmissa kuin nyt ollaan.
– Sanoimme tuolloin: koronan hoito on parasta talouspolitiikkaa. Tuo valinta on osoittautunut onnistuneeksi, Annika Saarikko sanoi esitellessään ensi vuoden budjetin eduskunnalle.
Suomen koronakuoppa ei ollut yhtä syvä kuin verrokkimailla ja Suomi on noussut kuopasta nopeasti. Valtiovarainministeriön eilen julkaiseman ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote on nousemassa tänä vuonna hieman yli vuoden 2019 tason. Kasvulukema tälle vuodelle on 3,3 prosenttia ja ensi vuodelle 2,9 prosenttia.
Saarikko jakoi kasvusta kiitosta sääntöjä noudattaneille ihmisille, työntekijöistään kiinni pitäneille yritysille ja työmarkkinajärjestöille sekä kunnille, joissa käytännön koronatoimia on hoidettu.
– Ensi vuoden talousarvioesityksellä siirrymme korona-ajasta kohti koronanjälkeistä aikaa.
Tänä vuonna valtion talouden alijäämä on yli 14 miljardia euroa, ensi vuonna 6,9 miljardia euroa.
– Pidän selvänä, ettei tämän vuoden yli 14 miljardin alijäämää olisi millään keinoilla pystytty ensi vuodelle kokonaan sulattamaan, enkä sellaisia esityksiä ole konkreettisella tasolla nähnytkään, Saarikko totesi.
Leikkausten ja veronkorotusten 50/50-malli ei toiminut
Valtiovarainministerin mukaan edellisistä kriisestä on hyvä ottaa oppia, kun rakennetaan tietä kohti vakaata julkista taloudenpitoa.
– Muistutan, että vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen jäimme kymmenvuotiseen taantumaan, kituliaan kasvun kauteen. Leikkausten ja veronkorotusten 50/50-malli ei toiminut, vaan menot ylittävät tulot vuosikymmenen ajan.
Saarikon mukaan kierre saatiin katkaistua vasta pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen toimilla.
– Sipilän hallituskaudella tehdyt päätökset tasoittivat tietä tälle hallitukselle ja vahvistivat taloutemme pohjaa. Tämän ansiosta pystyimme osaltaan vastaamaan koronakriisin haasteisiin, Saarikko totesi.
Ensi vuoden veroratkaisuista Saarikko nosti erityisesti esille kotitalousvähennyksen enimmäismäärän ja korvausprosentin korotuksen kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön osalta. Kyse on kaksivuotisesta kokeilusta, jonka perusteella arvioidaan kotitalousvähennyksen vaikuttavuutta.
– Hedelmät kokeilusta jäävät seuraavan hallituksen arvioitaviksi. Pidän tätä kuitenkin erittäin tärkeänä tukitoimena Suomen kodeille, palvelualoille ja naisvaltaiseen työhön, Saarikko sanoi.
Kotitalousvähennyksellä tuetaan myös lämmitystapamuutoksia öljylämmityksen korvaamisen osalta vastaavin korotuksin vuosille 2022–2027.
100 miljoonan veronkorotuksen loppukaudelle
Hallitus linjasi myös 100 miljoonan euron veronkorotuksista loppuhallituskaudelle.
– Veropohjan tiivistämiseksi Suomen verotusvaltaa laajennetaan esimerkiksi ulkomaisia kiinteistösijoitusrahastojen sekä luonnollisten henkilöiden omaisuuden luovutusvoittojen osalta, Saarikko kertoi.
Uutena verona hallitus päätti ottaa käyttöön kaivosveron sen sijaan, että kaivosten sähköveroa olisi korotettu. Kaivosverosta 60 prosenttia ohjataan kunnille.
