Pääministeri Antti Rinne (sd.) kiistää väitteen, että hallituksen tulevaisuusinvestointiohjelmalla siirrettäisiin pysyviä budjettimenoja budjettikehyksen ulkopuolelle.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) pääekonomistin Penna Urrilan mukaan tulevaisuusinvestointiohjelman menoja ei ”parhaalla tahdollakaan voi pitää investointeina”, vaan kyse on pysyvistä menolisäyksistä.
– Meillä on rakennettu sellainen kokonaisuus tänne kertaluontoisten menojen koriin, joka on valtiovarainministeriön virkamiesten arvioiden pohjalta todettu, että kyse on kertaluontoisista menoista eikä pysyvistä menoista. Tuo arvio ei pidä siis paikkaansa, Antti Rinne vastasi Verkkouutisille hallituksen tiedotustilaisuudessa.
Painetun hallitusohjelman liitteenä viimein julkaistu tulevaisuusinvestointiohjelma sisältää kolmen miljardin euron edestä ”kertaluontoisia” menoja. Menot on tarkoitus rahoittaa myymällä valtion omaisuutta.
Tuotantotukea, seulontaa, rekrytukea
Tulevaisuusinvestointiohjelman mukaan esimerkiksi kehitysyhteistyöhön käytetään 208 miljoonaa euroa, ammatillisen koulutuksen opettajiin 235 miljoonaa, luonnonsuojelun rahoitukseen 216 miljoonaa, harrastusmahdollisuuksiin kaikille koulupäivän yhteydessä 40 miljoonaa euroa, elokuva-alan ja audiovisuaalisen alan tuotantotukeen 36 miljoonaa, maksuttomaan ehkäisyyn alle 25-vuotiaille 10 miljoonaa, seulontaohjelman laajennukseen 10 miljoonaa ja pk-yritysten rekrytukikokeiluun ja ensimmäisen työntekijän palkkaan 25 miljoonaa euroa.
– Näiden kertaluontoisten menojen lähtökohta on parantaa ja kokeilla joitakin sellaisia asioita yhteiskunnassa, jotta täällä olisi suomalaisilla ihmisillä parempi elää tulevaisuudessa, Rinne perusteli.
Sama koskee Rinteen mukaan myös kehitysyhteistyöprojekteja.
– Meidän tavoitteena on se, että erityisesti Afrikassa voitaisiin kehittyä, koska se on myös eurooppalaisten näkökulmasta äärimmäisen tärkeä alue sen takia, että ilmastonmuutos ja väestön kehitys ovat vaarassa johtaa uusiin ihmisten pakoon lähtemisiin merkittävässä mittakaavassa ja me haluamme ennalta lähteä estämään sitä tilannetta kehittämällä afrikkalaisten ihmisten elinolosuhteita parempaan suuntaan, Rinne sanoi.
Hallitusohjelman mukaan tulevaisuusinvestointien rahoituksesta 2,5 miljardia voidaan kerätä valtion suorista yhtiöomistuksista ja loput 500 miljoonaa muista omaisuuseristä.
Kolmen miljardin euron tulevaisuusinvestointien lisäksi Rinteen hallitus lisää pysyviä budjettimenoja 1,23 miljardilla eurolla.
EK:n Penna Urrilan mukaan poliittinen paine ”kertaluontoisten” menojen vakinaistamiseksi on varmasti melkoinen, kun omaisuuden myynnistä saadut tulot on käytetty.
Lue myös:
Kehitysyhteistyö, opettajat, ehkäisy – näitä valtion omaisuudella rahoitetaan
Jopa kahden miljardin euron lisämenot? EK:n mukaan hallitus piilotti pommin
