Osana tulevan vuoden valtion talousarviota päätimme käynnistää kolmivuotisen 45 miljoonan euron pelastusohjelman Itämeren ravinnekuorman vähentämiseksi. Ensi vuodelle kohdennetaan 16 miljoonan euron lisärahoitus.
Rehevöityminen on Itämeren suurin ympäristöongelma ja merkittävin kuormituslähde on maatalous. Kesän massiiviset sinilautat olivat siitä vakava muistutus. Mittavan suojeluohjelmamme voimavarat on kohdennettava vaikuttavalla tavalla. Toimia on tehtävä tutkimustiedon perusteella. Pelloille levitettävän kipsijätteen on tutkimuksissa todettu vähentävän vesistöihin päätyvää maataloudesta aiheutuvaa fosforihuuhtoumaa jopa puolella. Kipsi onkin kiireellisempänä saatava Saaristomeren fosoripitoisille pelloille purkamaan Saaristomeren lantapommia. Olen toistuvasti kirittänyt toimia kipsin käytön vauhdittamista Itämeren pelastamiseksi.
Kipsistä voi tulla pelastus pahoin rehevöityneelle Saaristomerelle ja laajemminkin koko Itämerelle. Koko Itämeren tasolla kipsin avulla voitaisiin maatalouden fosforikuormitusta leikata jopa neljänneksellä. Jätemateriaalin hyödyntäminen ympäristönsuojelussa on kustannustehokas suomalainen innovaatio ja askel kohti puhtaampaa merta.
Maatalouden ympäristöpolitikkaa on kokonaisuudessaan uudistettava vaikuttavammaksi. Kun iso osa päästöistä tulee noin 20 prosentista peltoalaa, on suojelutoimet kohdennettava riskialueille. Peltojen kipsikäsittely on saatava myös osaksi maatalouden ympäristötukiohjelmaa.
Itämerelle osoitettu ensiavun lisäksi, ryhdymme myös pidemmän tähtäimen toimiin. Eduskuntaryhmämme aloitteesta käynnistetään kokeilu siitä, miten peltojen ylijäämäravinteiden kertymistä vähennetään ja edistetään ravinteiden liikkuvuutta tiloille, joissa niille on tarvetta. Tavoitteena on luoda kiertotalousmarkkina orgaanisille lannoitteille. Tästä hyötyvät maatilat ja Itämeri. Kotimaisen ruuantuotannon edistäminen on tärkeää meille kaikille suomalaisille.
Pelastusohjelma oli välttämätön. Tosiasia on, ettemme nykytoimin saavuttaisi tavoitettamme Itämeren ekologisesti hyvästä tilasta vuonna 2021. Kaikkien Itämeren valtioiden on kannettava vastuunsa ja myös Suomen.
Ensi vuonna alkavalla pelastusohjelmalla saamme käyntiin voimavarapulaan jähmettyneen Suomenlahden sekä Saaristomeren ulkosaariston tilaa kartoittavan rannikkoseurannan. Myös tutkimusalus Aranda pääsee taas vesille. Merentutkimuksella saadaan arvokasta tietoa Itämeren tilasta ja sen muutoksista. Se on tärkeää niin, luonnonvarojen suojelun, merenkulun turvallisuuden, kuin ilmastomme kannalta.
Uutena vuotena 2019 käynnistyvä Itämeren pelastusohjelmamme on tärkeä harppaus eteenpäin. Vastuumme on varmistaa, että jätämme Suomen ja maapallon tuleville sukupolville paremmassa kunnossa kuin me sen saimme.
Onnellista tulevaa uutta vuotta 2019.
