Suomen puolustusvoimien kehittämisen painopiste on 2010-luvulla ollut maavoimissa ja erityisesti välittömän valmiuden joukoissa. On puhuttu maavoimien vuosikymmenestä. 2020-luvulla on meri- ja ilmavoimien strategisten suorituskykyhankkeiden vuoro.
Vuosikymmenen aikana toteutetut panostukset suorituskykyyn ovat maavoimien komentajan, kenraalimajuri Petri Hulkon mukaan edenneet suunnitelmien mukaisesti.
– Maavoimat on ehkä historiansa parhaimmassa materiaalisessa kunnossa 2020-luvun taitteessa, Hulkko arvioi.
Maavoimien suorituskyvyn arvioidaan säilyvän sekä materiaalin että henkilöstön osalta hyvänä aina 2030-luvun alkupuolelle, jolloin tietyt asejärjestelmät ovat tulossa elinkaarensa päähän.
Puolustuksen suunnittelusyklit ovat pitkiä. Maavoimien tutkimuskeskuksessa pohditaankin jo nyt, millaista on sodankäynti 2030-luvulla ja millaisia joukkoja taistelukentällä menestymiseen silloin tarvitaan.
Vaikka uudet teknologiat, miehittämättömät järjestelmät ja keinoäly ovat nousemassa tärkeään rooliin, pääosa nykyisistä suorituskyvyistä säilyttänee tutkimuskeskuksen viime viikolla julkaiseman Maapuolustus 2030-luvulla -raportin mukaan keskeisen asemansa.
2030-luvun taistelukenttää raportti luonnehtii jatkuvassa muutoksessa olevaksi verkostoksi, jossa toimitaan samanaikaisesti niin maalla, merellä, ilmassa ja avaruudessa kuin kyberympäristössä.
Hangosta Utsjoelle
Maavoimien kärkisuorituskyvyksi osana puolustushaaran ratkaisujoukkoja raportti esittää joukkoa, jota kutsutaan nimellä Maavoimien operatiivinen yhtymä 2035.
– Operatiivinen yhtymä 2035 on valtakunnallisesti käytettävä, itsenäiseen operointiin kykenevä joukko. Yhtymällä on käytössään maavoimien parhaat suorituskyvyt ja se kykenee yhteistoimintaan meri- ja ilmavoimien sekä rajajoukkojen kanssa osana yhteisoperaatiota, raportissa todetaan.
Maavoimien kehittämisen 2030-luvun painopisteeksi nostetaan erityisesti tulivoiman ja liikkuvuuden kasvattaminen.
– Reunaehtoja joukkojen kehittämiselle aiheuttavat käyttöön saatavan uuden teknologian ennakoinnin haasteellisuus, puolustusmateriaalin hintakehitys sekä jatkuvasti kasvavat henkilöstökustannukset.
Joukkojen on voitava toimia erilaisissa uhkatilanteissa hybridisodankäynnistä vaativiin taistelutehtäviin. Se edellyttää raportin mukaan korkeassa valmiudessa olevia avainsuorituskykyjä ja henkilöstöä.
Operatiivisen yhtymän on kyettävä itsenäiseen toimintaan koko valtakunnan alueella.
– Yhtymällä on hyvä kyky toimia yhteisoperaatiossa sekä kyky hyödyntää ilma- ja merivoimien suorituskykyjä sekä puolustusvoimien yhteisiä suorituskykyjä, raportissa todetaan.
– Yhtymän tulee kyetä selviytymään tehtävistään kaikissa Suomen maastotyypeissä ja olosuhteissa. Keskeisen haasteen muodostaa tasapaino taktisen ja operatiivisen liikkuvuuden välillä. Esimerkiksi hyvän operatiivisen liikkuvuuden omaavat panssaroidut pyöräajoneuvot eivät vastaa kaikilta osin tulevaisuuden taktisen liikkuvuuden tarpeisiin.
Suomen metsät eivät arvion mukaan enää 2030-luvulla tarjoa joukoille totuttua suojaa.
– Huonoimmillaan joukot voivat olla myös metsämaastossa lähes yhtä suojattomia ja haavoittuvia kuin Persianlahden sodassa Irakin panssarit aavikolla. Naamioimisjärjestelmien kehittämisen lisäksi on yhtymän mahdollistettava aivan uudenlaisia toimintatapoja.
Omien joukkojen johtamisen ja varsinkin tehtävien toimeenpanon onkin raportin mukaan oltava nopeampaa kuin mihin vastustaja kykenee.
– Tilannekuvan on oltava käytettävissä kaikilla hajautetustikin toimivilla joukoilla. Teknologian kehittymisestä huolimatta toiminnan pohjana on edelleen tehtäväjohtaminen.
Yhteistoiminta avainroolissa
Operatiivinen yhtymä 2035 tarvitsee raportin mukaan käyttöönsä kaikkien aselajien keskeiset suorituskyvyt.
– Iskukyvyn tukeminen on kyettävä toteuttamaan uusilla toimintatavoilla. Voimavarat tulee kyetä keskittämään iskuportaan taistelun tueksi, mutta samanaikaisesti on kyettävä vaikuttamaan yhtymän etualueelle tiedustelu- ja tulenkäyttöosien tukemiseksi sekä valvomaan selusta ja sivustat.
Yhteisoperaatioissa yhtymän on myös kyettävä toimimaan yhdessä maavoimien joukkojen, rajavartiolaitoksen joukkojen sekä tärkeimpien meri- ja ilmavoimien joukkojen kanssa.
– Operatiiviselle yhtymälle rakennetaan kyky toimia yhdessä kansainvälisten kumppanien kanssa, raportti linjaa.
Perusoletuksena on, että maavoimien on varauduttava operoimaan samaan aikaan useammassa suunnassa ja koko valtakunnan alueella.
