Ruotsissa tällä viikolla käynnistyneen Aurora 17 -suurharjoituksen vastustajat ovat saaneet runsaasti näkyvyyttä maan tiedotusvälineissä. Harjoitusta vastaan kampanjoitiin lehtien palstoilla ja sosiaalisessa mediassa tiiviisti jo kuukausia ennen sen alkamista.
Tukholmassa, Göteborgissa ja eräillä muilla paikkakunnilla on nähty pienehköjä mielenosoituksia, ja eräät aktivistiryhmät ovat ilmoittaneet aikovansa häiritä myös itse harjoituksen kulkua.
– Vastustajat ovat pääasiassa erilaisia vasemman laidan ryhmittymiä yhteistyössä rauhanliikkeen ja sen eri ryhmien kanssa, arvostettu ruotsalainen turvallisuuspolitiikan asiantuntija ja Kuninkaallisen sotatieteellisen akatemian jäsen Annika Nordgren Christensen sanoo Verkkouutisille.
Ruotsin valtiopäivillä harjoitukseen on hänen mukaansa suhtautunut kriittisesti ainoastaan vasemmisto-oppositiota edustava Vänsterpartiet. Asetelma puoluekentässä ei kuitenkaan ole näin yksioikoinen, sillä paikallisella tasolla vastustusta on esiintynyt myös hallitusrintaman sisältä.
– Vastarintaa on ympäristöpuolueessakin. Vastustus ei ole puolueen linja valtakunnan tasolla tai hallituksessa, mutta paikallistasolla vaihtelevassa mitassa kyllä.
Ympäristöpuolue istuu pääministeri Stefan Löfvenin johtamassa vähemmistöhallituksessa yhdessä sosiaalidemokraattien kanssa. Nordgren Christensen on itse toiminut ympäristöpuolueen kansanedustajana vuosina 1994–98.
”Meillä on rauhanvamma”
Aurora-harjoitukseen kohdistuvan vastustuksen taustalla vaikuttaa Nordgren Christensenin mukaan ajattelu, jonka juuret ovat syvällä menneisyydessä.
– Ruotsissa on tiettyä vastaanottavaisuutta väitteelle, jonka mukaan harjoittelu ja puolustusmateriaali-investoinnit muun muassa edistävät varustelua ja lisäävät turvallisuuspoliittisia jännitteitä, hän sanoo.
– Lisäksi meillä on ”rauhanvamma”, joka ilmenee kuvitelmana, että Ruotsi voisi aina itse valita, joutuuko se osalliseksi konflikteihin vai ei. Näin siitä huolimatta, että niin Ruotsin puolustusvoimat kuin viralliset poliittiset asiakirjat toteavat Ruotsin tulevan väistämättä vedetyksi mukaan, jos lähialueellamme syntyisi konflikti.
Osa ruotsalaisista ei Nordgren Christensenin mukaan myöskään ymmärrä, kuinka olennaista on ajoittain harjoitella myös suurehkoilla joukkokokonaisuuksilla ja yhteistyössä muiden maiden asevoimien kanssa.
– Sitten on vielä kysymys Natosta. Vuoden 2018 vaalien lähestyessä meillä on politiikassa kaksi selkeää blokkia, joista toinen – porvarillinen – on nyt yksimielinen siitä, että Ruotsin on haettava jäsenyyttä. Toinen – punavihreä – yhdessä ruotsidemokraattien kanssa puolestaan vastustaa sitä.
Vaaliasetelmasta Nordgren Christensenin mukaan seuraa, että molemmilla puolilla on halukkuutta käyttää käynnissä olevaa suurharjoitusta omaksi edukseen.
– Mikään Nato-harjoitushan Aurora 17 ei ole, mutta sekä ei-puoli että kyllä-puoli käyttävät sitä ”todisteena” oman linjansa puolesta, hän sanoo.
”Venäläinen narratiivi on läsnä”
Puolustusliitto Nato ei tosiasiassa ole Aurora 17:n osapuoli, vaan kyse on Ruotsin omasta kansallisesta harjoituksesta. Se, että harjoitukseen on kutsuttu joukkoja myös Liettuasta, Norjasta, Puolasta, Ranskasta, Tanskasta, Virosta ja Yhdysvalloista, on saanut monet vastustajista lyömään siihen Nato-harjoituksen leiman.
Myös tietyt Kremlin ohjauksessa toimivat venäläisviestimet ovat systemaattisesti ylläpitäneet virheellistä mielikuvaa Aurora 17:stä Naton harjoituksena, joka on omiaan kiristämään jännitteitä Itämeren alueella.
Se, että harjoitusta on käsitelty Ruotsissa – myös mediassa – osin tavalla, joka heijastelee Venäjän tarjoilemia näkemyksiä, on Nordgren Christensenin mielestä syytä panna tarkoin merkille.
– Venäläinen narratiivi on tässä selvästi läsnä, ja se on hyvin huolestuttavaa, hän sanoo.
– Erilaiset ryhmät omaksuvat sitä eriasteisesti ja eri tavoin – tietoisesti tai tiedostamattaan. Ruotsalaisessa mediassa puolustus- ja turvallisuuspoliittisten kysymysten osaaminen on pitkän ajan kuluessa heikentynyt. Vain harva journalisti hallitsee aihepiirin, ja siksi raportoinnissa toistuvat onnettomalla tavalla samat viestit, joita Venäjän hallinto tuottaa.
Vaikka Aurora 17 -harjoituksen vastustus on saanut Ruotsissa runsaasti näkyvyyttä, Nordgren Christensen korostaa yleisen ilmapiirin maassa olevan maanpuolustusmyönteinen.
– Haluaisin suomalaisten ystäviemme tiedostavan, että Auroraa vastustavat ryhmät ovat marginaalisia, vaikka raportoinnin perusteella voisi muuta luulla. Valtavan enemmistön mielestä tyytymättömyyden pitäisi kohdistua pikemminkin siihen, että Ruotsi ei ole toteuttanut vastaavan kokoluokan harjoitusta kahteenkymmeneen vuoteen, hän sanoo.
Suomi harjoittelee Ruotsin rinnalla
Aurora 17 -harjoitukseen osallistuu noin 19 000 sotilasta Ruotsin ja kutsuttujen kumppanimaiden asevoimista. Ruotsista mukana harjoituksessa on myös joukko muita viranomaisia.
Ruotsi on korostanut harjoituksen olevan luonteeltaan puhtaasti puolustuksellinen. Kuvitteellisen tilannekehyksen harjoitukselle muodostaa Ruotsiin kohdistuva yllätyshyökkäys, jonka torjuntaa kaikki puolustushaarat harjoittelevat nyt yhdessä. Maantieteellisesti Aurora 17 painottuu Mälardaleniin, Tukholman ja Göteborgin seuduille sekä strategisesti erityisen merkittäväksi arvioidulle Gotlannin saarelle ympäristöineen.
Suomi osallistuu harjoitukseen noin 300 sotilaan voimin. Maavoimista harjoitukseen osallistuu muun muassa Porin prikaatin jääkärikomppania, kaksi kuljetushelikopteria ja joukko esikuntaupseereita. Merivoimista harjoituksessa on mukana upseereita Suomen ja Ruotsin yhteisen merellisen taisteluosaston esikunnasta. Ilmavoimien F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjät toimivat harjoituksessa sekä Ruotsin että Suomen alueelta.
