Aluehallintovirastojen tekemät päätökset koronarajoituksista perustuvat tartuntatautilakiin, Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Soile Lahti muistuttaa.
– Tartuntatautilaki ei ole täydellinen mutta Suomea hallitaan lailla kriisiaikoinakin. Lain soveltajina aluehallintovirastot joutuvat tukeutumaan lainsäädäntöön sellaisena kuin se on, mutta toimimatta ne eivät voi jäädä, Lahti teroittaa Twitterissä.
Koronatoimista alueellisesti päättävien viranomaisten ja valtioneuvoston roolit ovat puhuttaneet sen jälkeen, kun hallitus pääministeri Sanna Marinin (sd.) johdolla arvosteli Etelä-Suomen aluehallintoviraston viime viikon päätöstä pääkaupunkiseudun rajoitusten kiristämisestä.
STM antoi tämän jälkeen aluehallintovirastolle ohjauskirjeen asiasta. Viranomaisen mukaan päätös on kuitenkin tulossa voimaan aiotusti.
– Kun tartuntatautia torjutaan ensisijaisesti alueellisin ja paikallisin toimenpitein, rajoituksista päätettäessä arvioidaan niiden vaikutuksia tartuntojen leviämisen estämiseen juuri kyseisellä alueella, Soile Lahti avaa.
Hän kertoo esimerkin Itä-Suomesta. Siellä on alueita, jotka ovat koronan kiihtymisvaiheessa. Hybridistrategiassa niille siis suositellaan kokoontumisrajoituksia. Tästä huolimatta niitä ei ole toistaiseksi asetettu.
– Kyse ei ole hybridistrategiasta irtaantumisesta vaan tartuntatautilain mukaisesta alueellisesta harkinnasta.
Suomessa käytettävät epidemiologiset vaiheet, eli perustaso, kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe ovat ylijohtajan mukaan apuvälineitä tilannearviointiin.
– Samassa vaiheessa olevilla alueilla voi olla eroja esim. tartuntojen lähteissä & jäljitettävyydessä ja terveydenhuollon kapasiteetissa. Vaiheista ei ole säädetty laissa, hän sanoo.
– Kun avien rajoituspäätökset perustuvat epidemiologisia vaiheita tarkempaan tilannearviointiin, samankin vaiheen päätöksissä voi olla eroja. Näin rajoitetaan vain sitä, mikä on epidemian leviämisen estämisen kannalta välttämätöntä ja oikeasuhtaista juuri ko. alueella, Lahti jatkaa.
Hänen mukaansa varsinainen epidemiologinen arviointi nojautuu sairaanhoitopiiriin ja THL:n asiantuntemukseen.
– Näin on säädetty tartuntatautilaissa. Kuuntelemme avissa alueemme viranomaisia erityisesti siinä, mitä toimia epidemian hallinta niiden alueella vaatii, Soile Lahti toteaa.
Hänen mukaansa epidemian leviämisen estäminen ei vaadi Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella edes kiihtymisvaiheen kunnissa aluehallintovirastolta rajoituspäätöksiä.
– Jossain muualla Suomessa tilanne voi olla toinen, vaikka epidemiologinen vaihe olisi sama, hän avaa.
@AVItwiittaa´n #koronafi´rajoituspäätökset perustuvat tartuntatautilakiin. Kun tartuntatautia torjutaan ensisijaisesti alueellisin ja paikallisin toimenpitein, rajoituksista päätettäessä arvioidaan niiden vaikutuksia tartuntojen leviämisen estämiseen juuri kyseisellä alueella.1/
— Soile Lahti (@soile_lahti) August 18, 2021
Epidemiologiset vaiheet (perustaso, kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe) ovat apuvälineitä tilannearviointiin. Samassa vaiheessa olevilla alueilla voi olla eroja esim. tartuntojen lähteissä & jäljitettävyydessä ja terveydenhuollon kapasiteetissa. Vaiheista ei ole säädetty laissa.3/
— Soile Lahti (@soile_lahti) August 18, 2021
Epidemiologinen arviointi asiassa nojautuu ao. sairaanhoitopiirin ja THL:n asiantuntemukseen. Näin on säädetty tartuntatautilaissa. Kuuntelemme avissa alueemme viranomaisia erityisesti siinä, mitä toimia epidemian hallinta niiden alueella vaatii.5/
— Soile Lahti (@soile_lahti) August 18, 2021
Tartuntatautilaki ei ole täydellinen mutta Suomea hallitaan lailla kriisiaikoinakin. Lain soveltajina aluehallintovirastot joutuvat tukeutumaan lainsäädäntöön sellaisena kuin se on, mutta toimimatta ne eivät voi jäädä. 7/7
— Soile Lahti (@soile_lahti) August 18, 2021