Kokoomuksen Ben Zyskowicz puhui eduskunnassa Helsingin Sanomissa käydystä kirjoittelusta. Siinä turvapaikanhakijan palkannut yrittäjä ei voi ymmärtää, että tämä työntekijä on saanut kielteisen ratkaisun turvapaikkahakemukseensa.
– No, se on selvää, että silloin, kun haetaan kansainvälistä suojelua, ratkaisut tehdään kansainvälisen suojelun tarpeen valossa eivätkä sellaiset seikat kuin esimerkiksi se, että on ahkera työmies tai työnainen, voi vaikuttaa ratkaisuun. Mutta sinänsähän olisi tietysti voitto sekä turvapaikanhakijalle että Suomelle, jos tällainen ahkera, työpaikan löytänyt ihminen voisi jäädä Suomeen, Ben Zyskowicz sanoi.
– Ja onkin hyvä, että hallinto- ja oikeuskäytännössä on pidetty mahdollisena, että oleskelulupaa työn perusteella tällaisessa tilanteessa voidaan hakea myös Suomesta käsin.
Sdp:n Maria Guzenina sanoi inspiroituneensa Zyskowiczin sanoista, että meillä on aina arvostettu uutteruutta.
– Ja on todella hyvä, jos myös virallinen Suomi huomioisi tämän uutteruuden silloin, kun tänne tulee esimerkiksi turvapaikanhakijoita. Nythän tuo perheenyhdistäminen on tehty hyvinkin hankalaksi. Tämä tuloraja, 2 400, on kyllä sen verran korkea, että moni ihan tavallistakin työtä Suomessa tekevä suomalainen ei sellaisiin ansioihin pääse, ja sen vuoksi olisi hyvä, että huomioitaisiin myös tuo uutteruuden merkitys, Guzenina sanoi.
Ben Zyskowicz halusi vielä tarkentaa.
– Eli julkisuudessa on käyty monesti juuri yrittäjien virittämää keskustelua siitä, että he eivät voi ymmärtää, että heidän työhön tai työharjoitteluun ottamansa ahkera, tarmokas, hyvin työyhteisöön sopeutuva turvapaikanhakija ei sitten saakaan myönteistä päätöstä hakemuksensa perusteella.
Tässä tilanteessa on silloin käsillä Zyskowiczin mukaan tietynlainen väärinkäsitys. Henkilön hakiessa Suomesta turvapaikkaa, on hänen osaltaan ratkaisu tehtävä nimenomaan kansainvälisen suojeluntarpeen perusteella. Sen valossa katsotaan, onko henkilö oikeutettu turvapaikkaan tai toissijaiseen suojeluun.
– Onneksi kuitenkin oikeuskäytäntö ja hallintokäytäntö on saamieni selvitysten mukaan sellainen, että vaikka pääsääntöisesti lupaa työn perusteella saada oleskella Suomessa tulee hakea lähtömaasta, niin tällaisissa edellä kuvatuissa tilanteissa, joissa henkilöllä on Suomessa työpaikka ja työnantaja ja jossa ei ole kyse mistään väärinkäytösepäilystä, mitä turvapaikkajärjestelmäämme tulee, niin tällaiselle henkilölle voidaan hallinto- ja oikeuskäytännössä myöntää oleskelulupa Suomeen työnteon perusteella, vaikka tuo lupa onkin haettu Suomesta, Zyskowicz totesi.
