Britannia joutui turvautumaan armeijan apuun, jotta kansalaisille saadaan jaettua riittävästi polttoainetta. Kauppojen hyllyt tyhjenevät edelleen, ja suurena syynä tähän on Brexit, joka on katkaissut tuotanto- ja hankintaketjuja. Konservatiivien johtaman hallituksen suosio heilahtelee ja pääministeri Boris Johnsonin kannatus laskee, mutta silti heidän asemansa on vakaa. Näin arvioi saksalaisen Tübingenin yliopiston ohjelmajohtaja Mikko Kuisma.
– Työväenpuolue on edelleen kuitenkin erittäin heikko, etenkin sisäisten ristiriitojen vuoksi ja oppositiojohtaja Keir Starmerin luottamus on myös kortilla.
Kuisma on asunut Britanniassa 20 vuotta, väitellyt Birminghamissa ja työskennellyt pitkään Oxfordissa. Hän tutkii tälläkin hetkellä Brexitiin liittyviä teemoja.
Kuisma muistuttaa, että konservatiiveilla on vahva enemmistö Britannian parlamentissa, joten sen asema on vakaa.
– Konservatiivien sisäinen oppositio on Brexitin kautta viimeistäänkin nähnyt, että poliitikkojen oman poliittisen uran jatkuvuuden kannalta sisäiseen kapinaan lähtö omaa puoluetta vastaan on epäviisas teko. Eikä vuoden 2019 riitojen jälkeen mahdollisia kapinoitsijoita puolueen sisällä nyt oikeastaan olekaan.
Vuosittaista puoluekokoustaan pitävä työväenpuolue on yrittänyt hyötyä Britannian tilanteesta, mutta koska se itse kärsii sisäisestä kriisistä, yritykset jäävät heikoiksi. Kuisman mukaan on nähtävissä, että kansalaiset ovat kyllästyneet molempiin pääpuolueisiin.
– Yksi tulkinta on, että kansalaiset ovat väsyneitä jatkuvaan kriisitilaan ja sen kautta ovat myös menettäneet, ainakin toistaiseksi, luottamuksensa koko poliittiseen eliittiin.
Polttoainepula johtuu siitä, että Britanniassa ei riitä säiliöautonkuljettajia ajamaan polttoainetta huoltoasemille. Tämä taas johtuu suurelta osin Brexitistä, jonka seurauksena muualta EU:sta tulleet kuskit ovat joutuneet palaan kotimaihinsa. Toinen syy on, että pandemiarajoitusten takia maahanpääsy on vaikeutunut.
Kuisma muistuttaa, että bensan kysyntä on räjähtänyt kasvuun myös psykologisista syistä.
– Tilannetta on entisestään hankaloittanut se, että monet kuluttajat ovat uutiskuvia seurattuaan aloittaneet paniikkiostot ja vähän siihen tyyliin kuin pandemian alussa vessapaperin kanssa eri puolilla Eurooppaa.
Britannian hallitus määräsi keskiviikkona armeijan kuljettajia viemään polttoainetta asemille. Lisäksi se myöntää 5000 väliaikaista viisumia EU-maiden rekkakuskeille, jotka pääsevät saarivaltioon töihin.
Kuisma huomauttaa, että viisumien hyödyt voivat jäädä pieniksi. Ainakaan EU-maiden kuljetusfirmoissa ei olla suuremmin innostuttu niistä.
– Moni kysyy, miksi käydä läpi monimutkainen paperisota, jotta saa luvan ajaa Britannian ja Euroopan välillä jouluun asti, jos esimerkiksi Irlantiin liikennöimällä voi tehdä saman tuoton ilman mitään erityisjärjestelyjä.
Hän uskookin, että Britanniassa tarvitaan pitemmän aikavälin ratkaisuja, jotta polttoaineongelma saadaan pois päiväjärjestyksestä.
Vaikka Britannian ongelmat johtuvat ainakin osittain, ehkä jopa suurelta osin, Brexitistä, yleinen mielipide ei ole muuttunut radikaalisti ainakaan vuoden 2020 jälkeen, Kuisma sanoo. Kansanäänestyksessä 2016 niukka enemmistö kannatti EU-eroa, kun taas nyt vähän isompi enemmistö pitää eroa virheenä. Kansa on silti hyvin jakautunutta.
Brexit ei ollut rationaalinen päätös, joka olisi tehty esimerkiksi taloudellisten argumenttien pohjalta, Kuisma muistuttaa.
– Siinä on aina ollut kyse enemmän suurista ja aika abstrakteista ideoista ja periaatteista, kuten kansallinen itsemääräämisoikeus, joka Britannian, etenkin Englannin, yhteiskunnallisessa debatissa on nähty olevan konfliktissa EU-jäsenyyden kanssa.
