Eduskunnan suullinen kyselytunti torstaisin kello 16 on paitsi osa täysistuntoa myös Yleisradion suora tv-lähetys. Kyselytunnilla on kohtuullisen merkittävästi katsojia ja kansanedustajat osallistuvat siihen lukuisasti.
Antti Rinteen hallitus aloitti toimintansa 6. kesäkuuta 2019. Uuden hallituksen aikana perussuomalaiset on suurin oppositioryhmä, joka on ainakin tähän asti saanut puhemiehistöltä yksinoikeuden kyselytunnin tärkeään ensimmäiseen kysymykseen. Sitä saatetaan joskus käsitellä hyvinkin yli puoli tuntia.
Perussuomalaiset on käyttänyt saamansa tv-ajan tuodakseen esiin maahanmuuttoa tai ulkomaalaispolitiikkaa tai niitä sivuavia asioita.
Nykyhallituksen kauden 11 kyselytunnilla PS on saanut joka kerta ensimmäisen kysymyksen. Niistä yhdeksässä on tavalla tai toisella käsitelty maahanmuuttoa tai ulkomaalaisia, joihin on päästy viimeistään PS:n edustajan saamassa jatkokysymyksessä.
PS on vain kahdesti – 3.10. ja 17.10.2019 – jättänyt aiheen tuomatta esiin. Toisella kerralla aihe tosin tuli samalla kyselytunnilla esiin toisen kysyjän toimesta. Kolmantena kertana saattaa pitää 19.9. kyselytuntia, jolloin PS:n puheenjohtaja Jussi Halla-aho kysymyksessään vain vihjasi kaupunkeihin veronmaksajien maksettavaksi asumaan muuttavista ihmisistä.
* Seuraavassa ovat hallituskauden toistaiseksi pidettyjen kyselytuntien ensimmäiset kysymykset: kysyjät, heidän aiheensa ja mahdolliset PS:n jatkokysymykset tai -toteamukset:
– To 14.11.2019 PS:n Leena Meri kysyi turvapaikka-asioiden käsittelystä tuomioistuinlaitoksessa.
– To 7.11.2019 PS:n Jani Mäkelä kysyi sanan- ja mielipiteenvapaudesta. Jatkokysymyksessä PS:n puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi, että ”nuiva suhtautuminen maahanmuuttoon kyllä leviää ja lisääntyy, mutta tämä on seuraus maahanmuuton haitoista, ei siitä, että joku puhuu niistä”.
– To 24.10.2019 PS:n Mari Rantanen kysyi poliisin resursseista. Jatkokysymyksessä PS:n puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi, että ”poliisin toimintaympäristö muuttuu koko ajan haastavammaksi. Yksi tekijä on nopeasti kasvava, heikosti integroitunut maahanmuuttajaväestö lieveilmiöineen”.
– To 17.10.2019 PS:n Riikka Slunga-Poutsalo kysyi hallituksen perhepolitiikasta. Kyselytunnilla oli myöhemmin esillä kysymys turvapaikkahakemusten ja työlupien käsittelyajoista.
– To 10.10.2019 PS:n Jenna Simula kysyi ulkomaisesta työvoimasta: ”Miksi te haluatte houkutella tänne halpaa työvoimaa ympäri maailman”.
– To 3.10.2019 PS:n Kaisa Juuso kysyi tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoituksesta.
– To 26.9.2019 PS:n Riikka Purra kysyi Eurooppaan saapuneiden siirtolaisten sijoittelusta.
– To 19.9.2019 PS:n Jouni Kotiaho kysyi polttoaineverotuksen korotuksesta. Jatkokysymyksessä PS:n puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi, että ”asumisen hinta karkaa käsistä, ja tämä johtuu suurelta osin varsinkin kaupungeissa siitä, että niihin muuttaa yhä enemmän ihmisiä, joiden asumisen maksaa veronmaksaja”.
– To 12.9.2019 PS:n Minna Reijonen kysyi hoitajamitoituksesta. Hän kysyi ”onko hallituksen arvopohja todella sellainen, että laitatte miljoonia Afrikkaan tai muualle, kun vanhustenhoivasta puuttuu 130 miljoonaa?”.
– To 5.9.2019 PS:n puheenjohtaja Jussi Halla-aho kysyi valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelmistä. Hän totesi, että ”työnantaja voi huoletta kyykyttää työntekijöitään ja alentaa palkkoja, koska vaikka työntekijät lähtisivät, tilalle saadaan koska tahansa halvempia. Köyhästä maasta tulevan ihmisen kannattaa ottaa työ vastaan millä tahansa palkalla, koska se takaa oleskeluluvan ja pääsyn suomalaisen sosiaaliturvan piiriin. On tiedossa, että työpaikkoja jopa myydään lähtömaissa”.
– To 27.6.2019 PS:n Ville Tavio kysyi al-Holin leirillä olevista Suomen kansalaisista.
Tällä viikolla perussuomalaiset on tuonut esiin myös, että ”postilakossakin on pitkälti kysymys maahanmuutosta”. ”Suuri osa postinjakajista, etenkin pääkaupunkiseudulla, on maahanmuuttajia. Kun työehdot shopataan heikompiin, yhä suurempi osa jakajista on maahanmuuttajia”, PS:n varapuheenjohtaja Riikka Purra totesi tiedotteessaan tiistaina.
