Kokoomuksen kansanedustaja Eero Lehti ihmettelee kotouttamiseen liittyviä suuria ongelmia.
– Kukaan ei tiedä missä ollaan, mistä tultiin ja mihin mennään. Se mikä tiedetään on, että koulutus ja kotouttaminen maksanee 700-1000 miljoonaa euroa vuositasolla ja sen lisäksi joudutaan kohdistamaan muita toimenpiteitä, Eero Lehti sanoo.
Hänen mukaansa luku on budjettimäärärahojen summa.
Eero Lehti on eduskunnan tarkastusvaliokunnan jäsen. Valiokunnan mietintö maahanmuuttajien kotouttamisen toimivuudesta käsiteltiin juuri eduskunnassa. Lehti pyysi valiokunnassa erikseen selvityksen kielikoulutuksista.
Lehden mukaan kielitutkintojen puute on ongelmallista. Kotouttamisrahaan ei vaikuta lainkaan se, osallistuuko tulija vai eikö hän osallistu niihin.
– Se johtaa siihen, että osallistumisprosentti on aika huono tietyissä maahanmuuttajaryhmissä. Ja kielikoulutus on kuitenkin käytännössä portti työelämään, Eero Lehti toteaa.
– Suomessa on monilla palvelualoilla ja suoritustehtävissä suurta työvoimavajausta. Jos näillä ihmisillä olisi tämä kielikoulutus, niin he pääsisivät töihin.
– Ne turvapaikanhakijat, joilla ei ole myönteistä päätöstä, eivät ole motivoituneet opiskelemaan suomea. He ehkä olisivat motivoituneita opiskelemaan yleispätevämpää englantia, jolla pärjää myös Suomessa. Monet työtehtävät ovat sellaisia, jos ne ovat suoritustason tehtäviä, että näyttäminen ja kohtuullinen ymmärrys englannin kielellä kyllä riittää sen työtehtävän asialliseen suorittamiseen.
Hänen mukaansa ongelmiin kuuluu myös, että valtio maksaa kotouttamisesta kolme ensimmäistä vuotta, jonka jälkeen kunta maksaa loput.
– Olisi parempi, että valtio antaisi määrärahan per kotoutettava ja kunta vastaisi alusta alkaen koko kotouttamisesta. Työvoiman määrän kasvaminen on kunnan verotulojen kannalta aivan olennaista. Nyt ei ole sellaista kannustetta kenelläkään mukanaolijalle, että kotouttaminen olisi tehokasta, vaan se voi kestää vuosia.
Kotoutettavaa kohden kulut voivat olla useita kymmeniä tuhansia euroja, ennen kuin hän pääsee työmarkkinoille.
– Tässä yhteydessä voisi kuvitella, että kannattaisi antaa tehostettua kielikoulutusta, mutta nyt se on paremminkin minimoitua. Kieli on välttämätön, jotta ihminen saa töitä, Lehti sanoo.
– Mutta nyt kun ei ole tutkintoja, ei tiedetä, kuinka hyvin koulutus etenee. Arvio on, että kolmannes oppii. Kaksi kolmannesta ei opi.
