Monien asiantuntijoiden mukaan koronaviruksen vastaista rokotusstrategiaa joudutaan miettimään lähitulevaisuudessa uudelleen.
Oxfordin yliopiston professori Andrew Pollard huomautti aiemmin, ettei koko väestön jatkuva rokottaminen lyhyin välein ole järkevää. Hänen mukaansa rokotushanke tulisi jatkossa kohdistaa pääasiassa riskiryhmille.
Alkuperäistä suunnitelmaa on jouduttu muuttamaan uusien virusmuunnosten ilmaantumisen myötä. Jo alkukesästä kävi selväksi, että deltamuunnoksen torjuminen edellyttää kaksi annosta, minkä vuoksi myös Suomessa lyhennettiin rokotusväliä. Äärimmäisen herkästi leviävään omikronvarianttiin vastattiin vuodenvaihteen tienoilla uuden tehosteannoksen eli kolmannen rokotuskierroksen nopealla vauhdittamisella.
Suoja infektiota vastaan on tutkimusten mukaan heikompi kuin alkuperäistä Wuhanin viruskantaa vastaan, mutta koronarokotteet vähentävät merkittävästi vakavan taudinkuvan riskiä ja sitä kautta kuolemantapauksia.
Väestön innokkuus uusien rokotteiden ottamiseen on hiipumassa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa noin 73 prosenttia aikuisista on ottanut alkuperäisen rokotussarjan, mutta vasta hieman yli kolmasosa kolmannen annoksen. New York Times -lehden haastattelemat asiantuntijat arvioivat, ettei nykylinjalla jatkamiselle ole välttämättä tieteellisiä perusteita.
Tehosteannos lisää vasta-ainemääriä, mutta vain hetkellisesti. Tällä hetkellä neljännestä annoksesta uskotaan olevan hyötyä pääasiassa henkilöille, joiden immuunijärjestelmä on heikentynyt esimerkiksi muun sairauden vuoksi.
– Ei ole järkevää jatkaa tehosteiden antamista sellaista viruskantaa vastaan, joka on jo kadonnut. Jos kolmannen annoksen jälkeen rokotuksia jatketaan, niin odottaisin mieluummin omikronia vastaan suunnattua rokotetta, Washingtonin yliopiston immunologi Ali Ellebedy sanoo.
Vasta-aineet ovat vain osa kehon puolustusta
Pfizer-, Moderna- ja Johnson & Johnson -yhtiöt ovat ilmoittaneet kokeilevansa parhaillaan omikronmuunnosta vastaan suunniteltua rokotetta, joka voi olla saatavilla jo lähikuukausien aikana.
Tutkijat ovat kehittäneet uutta koronarokotetta, joka olisi suunnattu piikkiproteiinin sijaan viruksen hitaammin muuttuviin osiin. Toisena vaihtoehtona on antaa rokote nenäsuihkeena ylähengitysteiden infektiosuojan vahvistamiseksi.
Kehon immuunijärjestelmä taistelee tunkeutujia vastaan myös muilla keinoin kuin vain vasta-aineilla. T- ja B-solujen suojan uskotaan kestävän paljon pidempään ja suojaavan henkilöä vakavalta taudinkuvalta. Osa tutkijoista on arvostellut näkemystä, jonka mukaan kaikilta lieväoireisilta infektioilta suojautuminen vaatisi mittavia rokotehankkeita.
– Rokotetut henkilöt ovat edelleen erittäin hyvin suojassa sairaalahoidon riskiltä, Rockefeller-yliopiston immunologi Michel Nussenzweig toteaa.
