Viron hallitus päättää hätäkokouksessaan aamuyöllä 27. huhtikuuta 2007 Voitonpäivää symbolisoivan pronssipatsaan siirrosta. Vironvenäläisten ja virolaisten välille syntyy kahakkoja. Viro oli päättänyt, että Neuvostoliiton sotasaavutuksia symbolisoiva pronssipatsas siirretään. Jännite Viron ja Venäjän välillä oli valmis.
– Tilanne oli jännitteinen, muistelee tuolloin, vuonna 2007, ulkoministerinä toiminut Ilkka Kanerva.
Mitä tekee tilanteessa Suomi? Pääministeri Matti Vanhanen pitää tilannetta Viron ja Venäjän välisenä asiana, eikä siihen pitäisi ulkovaltojen puuttua. Ei ole ensimmäinen kerta, kun Suomi miettii tarkkaan, voiko se osoittaa tukeaan Virolle, kun toisella puolella ovat suhteet Venäjään. Virossa muistellaan edelleen sitä, kuinka presidentti Mauno Koivisto oli 1990-luvun alussa erittäin varovainen tukemaan Baltian-maiden itsenäistymistä.
Aika ajoin virolaiset palaavat siihen, miten virallinen Suomi on heitä tukenut. Viimeksi Viron entinen pääministeri ja entinen EU-komissaari Siim Kallas avautui ERR:n haastattelussa. Hänen mukaansa Suomen hallitus ei ole koskaan päättänyt tukea Viroa riskialttiissa tilanteissa.
– Suomalaiset ovat olleet korvaamattomia virolaisille ja avanneet meille lännen. Meidän on oltava hyvin, hyvin kiitollisia suomalaisille. Mutta Suomen hallitus ei ole koskaan päättänyt tukea meitä riskialttiissa tilanteissa, nykyinen Viron parlamentin jäsen Siim Kallas sanoi. Hän on Viron nykyisen pääministerin Kaja Kallaksen isä.
Soitto Saksan ulkoministerille
Palataan pronssipatsaskiistaan.
– Haluaisin lähettää ystävällismielisesti pienen nootin kaverilleni Siim Kallakselle, että ihan ilman tukea eivät ole jääneet, Ilkka Kanerva naurahtaa.
Kanerva muistelee, kuinka hän päätti pronssipatsaskiistan ollessa kuumimmillaan sen enempää ketään Suomessa konsultoimatta ottaa yhteyttä EU-puheenjohtajamaan Saksan ulkoministeriin, sosialidemokraatti Frank-Walter Steinmeieriin.
– Sanoin, että jos EU ei kykene pientä Venäjän kämmenen alla olevaa jäsenmaataan Viroa nyt puolustamaan, niin sitten sillä ei ole juurikaan virkaa. Pyysin, että Steinmeierin esikunta alkaisi heti valmistella EU:n yhteistä kantaa ja tukea Virolle, Kanerva kertoo.
Kanervan yhteydenotosta Saksaan eivät siis olleet tietoisia sen paremmin Vanhanen kuin presidentti Tarja Halonenkaan. Suomessa uutisoitiin tuolloin, että ulkopoliittinen johtomme olisi asiassa eri linjoilla.
”Viro pitää pienenä EU:n jäsenmaana ottaa sen solidaarisuuden piiriin, joka on EU:n kattava ajatus. EU:n on aihetta toimia rauhoittaakseen tätä ylikiehunutta tilannetta”, kertoi ulkoministeri Ilkka Kanerva tuolloin Ylen Radiouutisten mukaan.
Pääministeri Vanhanen kuitenkin vakuutti samassa uutisessa, että ulkopoliittinen johto on asiassa yhtenäinen.
– Oli selvää, että on Viron oma asia, millaisia patsaita omalla maaperällään pitävät, Kanerva avaa nyt silloista ajatteluaan.
Tämä näkemys tuli myös EU:n kannaksi. Se puolusti omaa jäsenmaataan. Lopulta tilanne rauhoittui ja jännite tasaantui.
– Soittelivat Virosta minulle, että lähde ehdolle heidän listoilleen, Kanerva naurahtaa.
Hän muistelee, että pääministeri Matti Vanhanen kiitteli myöhemmin ulkoministerin toimintaa patsaskiistassa.
