Suomen talous kasvaa juuri nyt kovinta vauhtia yli vuosikymmeneen. OP Ryhmän senioriekonomisti Tomi Kortelan mukaan kova kasvuvauhti selittyy koronakriisistä elpymisellä sekä kotimaassa että maailmalla.
– Elpymisestä johtuva kasvu kantaa vielä seuraavan vuoden, mutta tämän jälkeen on näkyvissä kasvun selvä hidastuminen. Talouden kasvuvauhdin puolittuminen johtuu talouden tuotantopotentiaalin ylittämisestä. Talouspolitiikka onkin haasteiden edessä, joista julkisen talouden tasapainottaminen ei ole suurin, hän kirjoittaa blogissaan.
Suomen talous elpyy koronakriisistä kuluvana vuonna 3,6 prosenttia ja kasvaa vielä seuraavanakin vuonna kolmen prosentin vauhdilla, kertoo OP:n talousennuste. Talouden kasvuvauhti on vuosina 2021-22 kovinta 15 vuoteen. Tämän jälkeen talouskasvun ennustetaan kuitenkin hiipuvan 1,4 prosenttia.
Kortelan mukaan kasvun hidastuminen johtuu Suomen talouden tuotantopotentiaalin ylittämisestä.
– Tuotantopotentiaali kuvaa bruttokansantuotteen (BKT) tasoa, joka eri aikoina voidaan kestävästi saavuttaa. Inflaation kiihtyminen tai hidastuminen, kuten myös talouteen vaikuttaneen sokin poistuminen, kuitenkin aina lopulta palauttaa BKT:n kohti potentiaalisen tuotannon tasoa.
Hänen mukaansa Suomen talous on palautumassa potentiaalisen tuotannon tasolle tällä kertaa siitä syystä, että positiivisesti talouteen vaikuttaneet sokit poistuvat.
– Ensinnäkin maailmantalous on elpynyt koronasta odotuksia nopeammin ja kirittänyt Suomen vientiä, mutta elpymisen vauhti maailmalla on nyt lakipisteessä ja hiipuu hiljalleen. Toiseksi koronan vaikutus Suomen talouteen oli ennustettua pienempi, joten elpymisemme käynnistyy jo suhteellisen hyvältä tasolta verrattuna moneen muuhun maahan, Kortela kirjoittaa.
Ennen vuoden 2009 finanssikriisiä Suomen potentiaalinen tuotanto kasvoi noin 2-3 prosentin vauhdilla vuodessa, kun tällä hetkellä kasvun voidaan arvioida olevan 1-1,5 prosentin tasolla.
– Nyt talouspolitiikassa ei tarvitse miettiä onko elvytys riittävää, vaan ongelmat liittyvät potentiaalisen tuotannon kasvattamiseen, Kortela toteaa.
Tutut lääkkeet tepsivät lyhyellä aikavälillä, mutta…
Kortelan mukaan nykyisessä tilanteessa talouskasvun kiihdyttäminen lyhyellä aikavälillä onnistuu jo tutuiksi tulleilla lääkkeillä eli kilpailukyvyn turvaamisella ja työllisyystoimilla. Näillä toimilla voidaan nostaa talouden potentiaalista tuotantoa lyhyellä aikavälillä.
Pidemmällä aikavälillä näillä toimilla ei kuitenkaan voida ylläpitää potentiaalisen tuotannon kasvua, hän toteaa.
– Ensinnäkin on vaikea pitkään ylläpitää tilannetta, jossa palkkamaltti pitää, kun samalla työmarkkinat ovat hyvin tiukat. Korkean työllisyysasteen vallitessa palkat alkavat nousta, koska työvoimasta on pulaa. Myöskään työn tarjontaa on vaikea nostaa loputtomiin työllisyystoimilla. Näillä toimilla on lopulta ohimenevä vaikutus potentiaalisen tuotannon kasvuun, eivätkä ne ratkaise Suomen talouden hitaan kasvun ongelmaa pidemmällä aikavälillä.
Kortela toteaa, että Suomessa talouskasvun lähde on ollut työn tuottavuuden kasvu. Työn tuottavuus kertoo sen, miten paljon yhdellä työtunnilla saadaan hyödykettä tai palvelua aikaiseksi.
– Työn tuottavuuden hidas kasvu aiempaa verrattuna on myös keskeisin syy sille, miksi talouskasvun ennustetaan hidastuvan Suomessa. Työn tuottavuuden kasvu on hidastunut monissa länsimaissa, eikä ole ainoastaan Suomea koskeva ilmiö. Huolestuttavaa Suomen kannalta kuitenkin on, että työn tuottavuus on kehittynyt meillä merkittävästi heikommin kuin Yhdysvalloissa, ja jonkin verran heikommin kuin Ruotsissa.
Osaltaan kehitystä selittää Kortelan mukaan ICT-sektorin supistuminen Suomessa (Nokia), mutta tämäkin huomioiden Suomen tuottavuuden kehitys on ollut poikkeuksellisen huonoa. Ongelma on havaittu useissa eri raporteissa, kuten työ- ja elinkeinoministeriön, valtiovarainministeriön ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAn julkaisusta voi huomata.
Kortelan mielestä ongelmaan onkin syytä kiinnittää huomiota, koska työn tuottavuuden paraneminen on taloudellisen hyvinvoinnin lähde.
– Suomessa nykyisin havaittavaa elintasoa ei ole saavutettu maltillisilla palkkaratkaisuilla tai työllisyystoimilla, vaan työn tuottavuuden jatkuvalla parantamisella. Työn tuottavuuden kasvun hidastumista voi pitää merkittävämpänä taloudellisena ongelmana kuin julkisen talouden epätasapainoa. On vaikea hyväksyä kehitystä, jossa Suomen keskiluokan elintaso jää Ruotsista jälkeen koko ajan, hän sanoo.
Kortelan mukaan ongelman mittakaava huomioiden on jopa hieman outoa, että talouspolitiikassa siihen kiinnitetään niin vähän huomiota.
– Osaltaan tämä voi johtua siitä, että selvää reseptiä työn tuottavuuden kiihdyttämiseksi ei ole, hän arvioi.
– Kaiken kaikkiaan, Suomen hidastuva talouskasvu on erittäin haastava ongelma talouspolitiikalle, johon ei ole helppoja vastauksia. Ongelman merkittävyys huomioiden ovat toimet tuottavuuskehityksen kiihdyttämiseksi kuitenkin täysin riittämättömiä, tai viime aikoina jopa väärän suuntaisia. Jos ei ole varmuutta eri toimien vaikuttavuudesta, on ehkä hyvä kokeilla niitä kaikkia. Sillä jos ei tehdä mitään, on riskinä merkittävän elintasokuilun muodostuminen muihin pohjoismaihin, Kortela varoittaa.
