Taloustieteilijöistä 31 prosenttia katsoo, että Suomeen on syytä säätää minimipalkkalaki, mikäli useampi ala irtautuu metsäteollisuuden vanavedessä liittokohtaisista työehtosopimuksista.
– Toimiva työehtosopimusjärjestelmä on vähentänyt tarvetta työelämän minimiehtojen erillisille sääntelylle, kuten muissa Pohjoismaissa. Lainsäätäjän on syytä valmistella lainsäädäntöä sen varalle, että monet alat irrottautuvat. Tilanteen lauetessa voisi tarvittavan lainsäädännön kanssa tulla kiire, taloustieteen professori Markus Jäntti Tukholman yliopistosta perusteli.
Taloustieteilijöistä 29 prosenttia on kuitenkin eri mieltä.
– En näe, että Suomen oloissa minimipalkkaa olisi järkevää säännellä lainsäädännöllä. Suomessa on työttömyys- ja sosiaaliturva, joka takaa minimiansiotason: liian alhaisella palkalla työntekijän ei kannata ottaa työtä vastaan. Pelkään, että työmarkkinoihin puuttuminen lainsäädännöllä saattaisi pahentaa kannustinloukkuja ja lisätä pimeän työvoiman käyttöä. Molemmista ongelmista on viime vuosina pyritty pääsemään eroon, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu professori Timo Kuosmanen vastasi.
Epävarmoja tai vailla mielipidettä on 41 prosenttia taloustieteilijöistä.
– Ay-liike kannattaa minimipalkkaa, koska silloin matalan tuottavuuden työvoima ei kilpaile sen työllistetyn jäsenistönsä kanssa työpaikoista. Minimipalkkaan liittyy siksi myös korkeampi veroaste, koska työtön väestö rahoitetaan sosiaaliturvalla. Minimipalkkaa puoltaa perälautana toive etenemisestä yrityskohtaisiin työsopimuksiin, emeritusprofessori Vesa Kanniainen perusteli.
Kanniaisen mielestä pyörää ei kannata keksiä uudelleen, vaan kannattaa imitoida niitä maita, joissa työllisyyspolitiikka on ollut Suomea menestyksellisempää. Näitä ovat Ruotsi, Tanska ja Saksa.
Ekonomistikone.fi-sivustolla suomalaisekonomistit ottavat kantaa ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.
