Elina Lepomäen mukaan veronalennuksia voidaan rahoittaa karsimalla valtion yritystukia ja omaisuutta.
– Se vapauttaa varallisuutta kansalle ja tehostaa kansantalouden toimintaa tekemällä yksityisen yritystoiminnan ja omistamisen jälleen kannattavaksi. Vain sillä tavalla syntyy kestäviä työpaikkoja ja vaurautta suomalaisille, hän toteaa toimenpidelistassaan.
Lepomäen mukaan hänen kahdeksan kohdan toimenpidelistalla mahdollistetaan Suomen saattaminen kasvun uralle.
– Se myös tuo suomalaiset samalle viivalle ansiosidonnaisen työttömyysturvan osalta. Silloin osa-aikainen yrittäjyys olisi nykyistä turvatummin mahdollista palkkasuhteen rinnalla tai sen jälkeen. Ansioturvareformi on ensiaskel Suomen sosiaaliturvan kokonaisremontille.
Lepomäen toimenpidelista
1. Toteutetaan ansioturvareformi
Ansiosidonnainen työttömyysturva rahoitetaan nyt 95-prosenttisesti valtion budjetista ja työttömyysvakuutusmaksuista. Julkinen maksuosuus nostetaan sataan prosenttiin ja maksujen sekä etuuksien hallinta siirretään Kelalle. Reformi toteutetaan kustannusneutraalisti lyhentämällä ansiosidonnaisen kesto 250 päivään. Työttömyyden alussa työtön saa sadan päivän ajan korotettua päivärahaa. Ansioturvasta tehdään lyhytkestoisempi, mutta korkeampi.
Ansioturvan saadakseen on täytettävä työssäoloehto ja sen suuruus on suoraan verrannollinen palkkasuhteesta maksettuihin työttömyysvakuutusmaksuihin. Ansioturvan ja perusturvan linkki puretaan. Osa-aikainen yrittäjyys palkkasuhteen rinnalla tai sen jälkeen ei heikennä työttömyysturvaa. Ansiosidonnaista voi käyttää myös starttirahana. Uudistus tukee työn tarjontaa ja ehkäisee syrjäytymistä.
2. Lopetetaan eläkkeensaajien ns. raippavero. Budjettivaikutus on – 70 miljoonaa euroa.
Työeläke on myöhennettyä palkkaa, jolloin sen verokohtelun tulee rinnastua palkkaverotukseen. Työeläke on lakisääteinen etuus, jonka suuruudesta on pidettävä kiinni eläkelupauksen toteuttamisen vuoksi.
3. Lopetetaan suorat yritystuet (budjettivaikutus noin 1 miljardi euroa) ja lasketaan säästyvällä summalla yhteisöveroa 6 prosenttiyksikköä eli noin 14 prosenttiin. Tämä olisi budjettivaikutukseltaan kustannusneutraali.
Yhteisöveron lasku tukee investointeja, yrittäjyyttä ja uusien työpaikkojen syntymistä. Se houkuttelee myös pääkonttoreita Suomeen. Viime hallituskaudella toteutettu yhteisöveron alennus ei johtanut verokertymän pienenemiseen, vaikka samalla ajanjaksolla BKT laski. Yritystukien karsiminen vastaavasti parantaa kansantalouden tuottavuuskehitystä.
Yritystuet vääristävät kilpailua ja syrjivät olemassa olevia yrityksiä toisten ohi. Kotimaisen tutkimuksen mukaan yritystuet heikentävät pitkällä aikavälillä kansantalouden luontaista uudistumiskykyä ja siten talouskasvua. Reformi olisi merkittävä piristysruiske Suomen taloudelle.
4. Nostetaan alv-alaraja asteittain 50 000 euroon ja huojennuksen rajaa 75 000 euroon. Budjettivaikutus olisi -430 miljoonaa euroa ilman dynaamisia vaikutuksia.
Tilastot osoittavat kiistattomasti, että nettomääräisesti uudet työpaikat syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Itsensä työllistämisen tulee olla nykyistä kannattavampaa. Tarvitsemme myös otolliset olosuhteet mikroyrityksille kasvaa ja työllistää. Vaikutetaan siihen, että saamme poikkeusluvan poiketa EU:n direktiivistä 2006/112/EY uudistuksen mahdollistamiseksi.
5. Alennetaan ansiotuloverotusta kaikissa tuloluokissa miljardin edestä
Suomen kustannuskilpailukyky on heikentynyt merkittävästi viimeisten vuosien aikana verrattuna keskeisiin kilpailijamaihimme. Korkea verokiila haittaa työllisyyttä. Voimme lisätä ostovoimaa alentamalla ansiotuloverotusta – hetkellisesti jopa velaksi. Työ luo työtä ja lisääntynyt ostovoima kysyntää.
Samalla yksinkertaistetaan verotusta ja poistetaan työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus sekä nopeutetulla aikataululla asuntolainojen korkovähennysoikeus.
6. Perintövero luovutusvoittoveroksi (budjettivaikutus korkeintaan -200 miljoonaa)
Perintöverotus ja lahjavero korvataan pitkällä aikavälillä kokonaan luovutusvoittoverolla. On kansantaloudellisesti kestämätöntä, että yrityksiä joudutaan pilkkomaan tai myymään esimerkiksi ulkomaiseen omistukseen sen takia, että sukupolvenvaihdostilanteessa yritykselle tulee uusi omistaja. Tämä kannustaa varakkaita suomalaisia muuttamaan veropakolaiseksi ulkomaille. Veroluokan tulot ovat tänä vuonna noin 710 miljoonaa euroa vuodessa. On vaikea laskea veromuodon muuttamisen suoria kustannuksia; pitkällä aikavälillä ne aiheuttaisivat maksimissaan muutaman sadan miljoonan loven.
Kun perintöverotusta sekä luovutusvoittoveroa uudistetaan Ruotsin mallin pohjalta, dynaamiset vaikutukset palauttaisivat merkittävän osan veronalenuksesta takaisin verotuloina, ehkä jopa kokonaan. On syytä huomioida uudistuksen pitkän tähtäimen vaikutukset: varakkaat nettoveronmaksajat eivät lähtisi maasta pois sekä sukupolvenvaihdoksen tehneiden yritysten taloudellinen tilanne ja kyky työllistää paranee merkittävästi.
7. Lasketaan asuinkiinteistöjen varainsiirtoveroa 4:stä 2 prosenttiin (budjettivaikutus -39 miljoonaa)
Asunto-osakkeiden varainsiirtoveron korottamisen arvioitiin aikanaan tuottavan jopa 80 miljoonaa euroa lisää rahaa valtion kirstuun. Sen sijaan verokertymä ei ole yltänyt tästä edes puoleen. Asuinpaikan vaihtamisen helppous korreloi vahvasti työmarkkinoiden joustavuuden ja siten talouskasvun kanssa. Asuinpaikan vaihtamisen vaikeuttaminen korkealla varainsiirtoverolla hankaloittaa työn perässä muuttamista.
8. Myydään valtion ei-strategista omaisuutta
Veronalennuksia rahoitetaan osittain omistusosuuksia vähentämällä esimerkiksi valtion omistamissa ei-strategisissa yhtiöissä. Sipilän hallituksen keskeisiä tavoitteita on taseen pistäminen töihin. Nyt tuota tasetta vapautetaan yksityiselle toimeliaisuudelle kansankapitalismin hengessä.
