Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki ja opetuspeliyhtiö Lightnerin brändijohtaja Peter Vesterbacka kirjoittavat Turun Sanomien Lukijoilta-palstalla työperäisen maahanmuuton tarveharkinnan vaikutuksista.
Heidän mukaansa lähtökohta siitä, että työperäisen maahanmuuton tarveharkinnan taustalla on kantasuomalaisten ja Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien ensisijaisuus työmarkkinoilla, on virheellinen.
”Työperäinen maahanmuutto ei vaaranna maassa jo olevien työllisyyttä tai nosta työttömyysastetta, päinvastoin. Työpaikkojen määrä ei ole vakio, vaan työ lisää työtä”, Lepomäki ja Vesterbacka toteavat.
Heidän mukaansa markkinatalouksissa työllisyyden kasvu menee yksi yhteen työvoiman kasvun kanssa.
”Maahanmuuttaja ei siis ”vie” kenenkään työpaikkaa. Suomen kilpailukyvyn nostamiseksi työllistymisen pitäisikin mennä ensisijaisesti osaaminen edellä, ei määräytyä hakijan asuinpaikan mukaan”.
Työikäisten lisääntyvästä maahanmuutosta olisi Lepomäen ja Vesterbackan mukaan hyötyä myös Suomen huoltosuhteen parantajana. Tilastokeskuksen arvion mukaan työikäisten osuus väestöstä pienenee vuoden 2015 64 prosentista 59 prosenttiin vuoteen 2030 ja 57 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä.
”Jatkuvasti lisääntyvä kansainvälinen liikkuvuus, Suomen talouden ongelmat sekä tarve kasvattaa vientiä ja kilpailukykyä asettavat vaatimuksen yhä joustavammista työmarkkinoista. Erityisesti koulutettujen suomalaisten maastamuutto on ollut vilkasta, ja olisikin tärkeää pysyä vastaanottavaisena niin omaa kuin muidenkin maiden työvoimaa ajatellen”, kirjoittajat sanovat.
Jos Suomi luopuisi työperäisen maahanmuuton tarveharkinnasta, se antaisi Lepomäen ja Vesterbackan mukaan kansainvälisille yrityksen signaalin joustavasta toimintaympäristöstä.
”Tämä tekisi Suomesta houkuttelevamman sijainnin yritysten perustamiselle. Erityisesti high tech -yritykset ottavat usein tarveharkinnan ja lupakysymykset esille keskusteluissa toimintaympäristöjen parantamisesta.”
Mahdollisuus palkata kansainvälistä työvoimaa ilman jäykkiä lupaprosesseja edistäisi Lepomäen ja Vesterbackan mukaan suomalaisten yritysten kansainvälistymistä silloinkin, kun yritys ei fyysisesti toimi ulkomailla.
”Suomessa toimiva ja nopeasti kasvava pelitoimiala on tästä loistava käytännön esimerkki. Verrattain lyhyessä ajassa Suomesta on tullut merkittävimpiä peliosaamisen keskittymiä maailmassa. Tämä huippuosaajien keskittymä houkuttaa maahamme jatkossa lisää osaajia ja positiivinen kasvukierre on tosiasia. Tätä kehitystä voidaan yhä vahvistaa poistamalla tarveharkinta työperäiseltä maahanmuutolta”, Lepomäki ja Vesterbacka sanovat.
