Suomesta on muuttanut 2010-luvun aikana pois enemmän korkeasti koulutettuja kuin tullut tilalle. Tämä huolestuttaa asiaa paljon tutkinutta Elina Lepomäkeä. Hänen mukaansa ilmiön taustalla vaikuttaa verotus.
– Tutkimuksessa on vaikea osoittaa, että huippulahjakas 25-vuotias lähtisi Suomesta verojen takia. Ei siinä vaiheessa vielä mietitä paljonko rahaa jää käteen – työpaikka ja ura ovat ne, jotka kiinnostavat. Veroilla on nimenomaan vaikutusta siihen, missä ne työpaikat syntyvät, kokoomuksen kansanedustaja Lepomäki painottaa.
– Tässä on aivan merkittävä ero esimerkiksi Suomen ja Saksan välillä, hän jatkaa.
Yli 100[nbsp]000 euron bruttopalkkaa saavien asiantuntijoiden tai johtajien työpaikkoja on Saksassa maan asukaslukuun suhteutettuna yli kaksi kertaa enemmän kuin meillä.
– Mikäs korkean tuottavuuden maa me ollaan? Veroilla ja ostovoimalla on todella paljon merkitystä. Korkeasti koulutetulla ihmisellä on oikeastaan missä tahansa muussa Euroopan maassa enemmän ostovoimaa kuin Suomessa, Elina Lepomäki toteaa.
Työhön ja myös omistamiseen kohdistuva verotus on hänen mukaansa aivan liian korkeaa. Lepomäki muistuttaa työn ja omistamisen kulkevan nykyisin yhä enemmän käsi kädessä.
– Aineellista ja henkistä pääomaa on yhä vaikeampi erottaa. Jos haluamme olla korkean tuottavuuden maa ja että täällä tehdään korkean lisäarvon palvelutyötä – mikä on myös ainoa lääkkeemme ilmastonmuutokseen – edellyttää se sitä, että on voitava työllistää myös edullisemmin kuin nyt on mahdollista. Ja en tarkoita nyt siis palkkoja vaan verokiilaa, joka on meillä aika huima, hän jatkaa.
Verokiilalla tarkoitetaan työnantajan palkkakustannuksen ja työntekijän käteen jäävän tulon erotusta. Verokiila koostuu eläke-, työttömyys- ja sairausvakuutusmaksuista sekä valtiolle, kunnalle, kirkolle ja Yleisradiolle kerätyistä veroista. Verokiila on merkittävässä määrin piilossa palkansaajan palkkakuitista, johon raportoidaan ainoastaan työntekijän verot ja maksut. Esimerkiksi noin 3[nbsp]600 euron nettokuukausipalkka maksaa Suomessa työnantajalle 7[nbsp]300 euroa. Keskuskauppakamari julkaisi hiljattain täältä löytyvän laskurin, jolla jokainen voi tarkastaa oman verokiilansa.
”Kipuraja on ylitetty”
Vaalien alla esitetyt veronkorotus- ja menonlisäyspuheet vetävät Elina Lepomäen vakavaksi.
– Olen todella huolissani demarien linjasta. Se on oikein toimiva, jos halutaan tehdä Suomesta torppariyhteiskunta ja tällainen täysin sieluton ”businesspark-Suomi”, jossa suomalaisilla ei ole mahdollisuutta vaurastua ja omistaa vaan palvellaan esimerkiksi ruotsalaista pääomasijoittajaa.
SDP on esittänyt etenkin omistamisen verotuksen kiristämistä. Puolueen vero-ohjelmassa ajetaan kiristyksiä muun muassa pääomatulojen verotukseen ja perintöveroon ja listaamattomien yritysten verotukseen. SDP purkaisi myös yrittäjävähennyksen ja luopuisi yrittäjähuojennuksesta. Instituutiosijoittajien, eläkerahastojen yleishyödyllisten yhteisöjen ja säätiöiden osingoille pantaisiin viiden prosentin lähdevero ja rahoitusalalle arvonlisävero.
Vero-ohjelman esitykset ovat pehmeämpiä kuin SDP:n viimeisen varjobudjetin kirjaukset. Siinä esitettiin esimerkiksi jyrkempiä kiristyksiä pääomatulojen verotukseen ja tuloveroasteikon yläpäähän vielä yhtä uutta veroporrasta.
– Kaikki kohdistuu omistamiseen ja korkean lisäarvon työhön. Meidän pitäisi tehdä juuri päinvastoin, Elina Lepomäki sanoo.
Talous- ja työmarkkinapolitiikan sorvaaminen SDP:n kanssa voisi Lepomäen mukaan olla kokoomukselle hankalaa mahdollisissa hallitusneuvotteluissa.
– On se niiden verolinja ihan myrkkyä, hän jatkaa.
Lepomäen mukaan SDP:n esityksissä on kuitenkin hyvääkin. Laajempien veropohjien ja matalampien verokantojen hakeminen on hänen mielestään yleislinjana kannatettava.
– Siinä on vain katsottava, että verotaso säilyy tarpeeksi alhaisena. Meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa siihen, että sitä nostetaan yhtään.
Ollaanko verotuksessa siis kipurajalla?
– Olemme itse asiassa jo ylittäneet sen kipurajan. Se näkyy jo siinäkin, ettei Suomeen ole investoitu nettomääräisesti yli kymmeneen vuoteen. Jos katsotaan suomalaisia huippupörssiyrityksiä, ovat ne viime vuosina investoineet suurin piirtein kaikkialle muualle paitsi Suomeen. Poikkeuksia toki on, mutta nettomääräisesti tilastoista käy aivan selvästi ilmi, että Suomen pääomakanta kuluu nopeammin kuin tänne tehdään investointeja. Huolestuttavaa on, että sama pätee myös aineettomaan pääomaan. Tämä pitää kääntää mahdollisimman nopeasti. Emme me muuten selviä 2020-luvusta, Elina Lepomäki vastaa.
Veronkorotusten ja menonlisäysten tielle lähteminen merkitsisi hänen mukaansa sitä, että nykytason hyvinvointivaltio jouduttaisiin unohtamaan.
– Kaikki lähtee ihmisistä. Siitä, että täällä Suomessa kannattaa ponnistella paremman huomisen eteen riippumatta siitä, mistä ihminen tulee ja mikä hänen taustansa on. Tämä on se ensimmäinen asia, joka meidän pitää ratkaista. Muuten kaikki toivo on menetetty.
