Ekonomisti Roger Wessman toteaa suomalaisten elämäntyytyväisyyden nousseen selvästi vuoden 2015 jälkeen.
Hän viittaa YK:n kestävän kehityksen verkoston laatimaan onnellisuusindeksiin, jota on pidetty varteenotettavana mittarina kansalaisten hyvinvoinnin mittaamiseen. Aineisto pohjautuu Gallupin maailmanlaajuiseen kyselyyn siitä, kuinka tyytyväisiä ihmiset ovat elämäänsä.
– Viime vuosien koheneminen ”onnellisuusindeksissä” näyttää erityisesti tapahtuneen heikoimmassa asemassa olevien tilanteessa, Wessman kirjoittaa twitterissä.
Suomea koskevan aineiston mukaan yleinen talous- ja työllisyystilanne vaikuttaa voimakkaasti ihmisten onnellisuuteen. Tyytyväisyys pysyi tasaisena vuosina 2006–2008, mutta laski nopeasti talouskriisin jälkimainingeissa. Luku alkoi nousta jälleen vuonna 2015 ja on ollut kaksi viime vuotta talouskriisiä edeltävää tasoa korkeammalla.
– Keskihajonta on pienentynyt. Tämä on tietysti sopusoinnussa sen kanssa, että elpymisestä ovat hyötyneet ensi sijassa ne, joiden huolet työttömyydestä ovat helpottaneet työllisyyden parantuessa, Roger Wessman sanoo Mustreadin artikkelissaan.
– Huomionarvoista on, että suomalaisten tyytyväisyys on tämän hallituskauden aikana selkeästi kohentunut. Hallitus näyttää siis tämänkin mittarin mukaan onnistuneen, Wessman jatkaa.
Myös osuus ihmisistä, jotka kertovat saavansa sosiaalista tukea läheisiltään, vaikuttaa Wessmanin mukaan laskeneen ja nousseen ainakin jossain määrin talouden suhdanteiden mukaan.
Tulosten vertailuun eri maiden välillä on silti syytä suhtautua varauksella muun muassa kulttuurierojen perusteella. Ongelma pienenee, kun tyytyväisyyden nousuja ja laskuja tarkastellaan tietyssä maassa pidemmällä aikavälillä.
Roger Wessman toteaa, ettei onnellisuusindeksi sinänsä anna kovin paljon ohjeita siitä, mihin suuntaan politiikkaa olisi syytä muuttaa, jos ihmisten tyytyväisyyttä elämään halutaan parantaa.
– Muualla maailmassa voidaan ehkä ottaa ohjenuoraksi ”kopioikaa Suomea ja muita Pohjoismaita”, mutta suomalaisia päättäjiä tämä ei auta, Wessman kirjoittaa.
Viime vuosien koheneminen ”onnellisuusindeksissä” näyttää erityisesti tapahtuneen heikoimmassa asemassa olevien tilanteessa. Keskihajonta on pienentynyt.
Työllistyneet työttömät ovat hyötyneet eniten elpymisestä?
Pohdin lisää @MustReadFi €https://t.co/WJLWU5dDHr pic.twitter.com/7yqgKGf2m1
— Roger Wessman (@WessmanRoger) April 3, 2019
