Peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten kokema ahdistuneisuus ja yksinäisyys ovat yleistyneet merkittävästi, ja tyttöjen ja poikien väliset erot ovat ahdistuksen kokemuksessa suuret, ilmenee keväällä tehdystä kouluterveyskyselystä.
Niiden 8.- ja 9.-luokkalaisten osuus, jotka kertoivat kevään kyselyssä kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta, on lisääntynyt merkittävästi aiempiin kouluterveyskyselyihin nähden.
Vuoden 2021 kyselyssä kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta raportoi 19 prosenttia 8. ja 9. luokan oppilaista. Tytöt (30 %) kokivat ahdistuneisuutta huomattavasti yleisemmin kuin pojat (8 %). Vuosina 2013–2019 ahdistuneisuutta oli kokenut 16–20 prosenttia tytöistä, kuusi prosenttia pojista ja 11–13 prosenttia kaikista vastaajista.
Kevään kyselyn aiempaa korkeammissa luvuissa näkyy todennäköisesti pandemian vaikutus, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä.
Tytöt ovat olleet poikia enemmän huolissaan pandemiasta, erityisesti läheisten sairastumisen mahdollisuudesta. Etäopiskelu ja rajoitustoimet ovat myös vaikuttaneet tyttöihin poikia voimakkaammin.
– On tärkeää selvittää ahdistuneisuuden taustatekijöitä ja löytää ne oppilasryhmät, jotka ovat kaikkien haavoittuvimpia. Tästä saamme lisää selvyyttä, kun kyselyn aineistoa ryhdytään analysoimaan tarkemmin syksyllä, Aalto-Setälä kertoo tiedotteessa.
Korona-aika nuorille raskasta ja yksinäistä
Myös itsensä yksinäiseksi tuntevien 8. ja 9. luokan oppilaiden osuus on kasvanut viime vuosina. Vuosina 2017–2019 itsensä yksinäiseksi tunsi 10–11 prosenttia, vuoden 2021 keväällä 16 prosenttia 8.- ja 9.-luokkalaisista.
Tytöt (22 %) tunsivat itsensä yksinäisiksi yleisemmin kuin pojat (9 %). Nuoret kokivat myös terveytensä aiempaa heikommaksi.
Aalto-Setälän mukaan korona-aika on ollut nuorille raskasta. Siihen on liittynyt paljon epävarmuutta, arjen struktuurien vähenemistä ja yksinoloa, kun nuorten koulunkäyntiä, vapaa-aikaa ja harrastuksia on rajoitettu voimakkaasti. Samanaikaisesti opiskeluhuoltopalvelut ovat olleet käytössä vain rajoitetusti.
– Suurin osa nuorista pärjää hyvin pandemian jälkeenkin. Erityistä huomiota ja tukitoimia tarvitsevat nyt ne nuoret, joilla jo entuudestaan on ollut erilaisia haasteita, joko opillisia tai mielenterveyteen liittyviä, Aalto-Setälä sanoo.
Aalto-Setälän mielestä nyt on tärkeää panostaa nuorten yhteiseen toimintaan ja nuorisotyöhön kunnissa. Lisäksi tulee varmistaa opiskeluhuoltopalveluiden riittävyys ja kehittää nuorten mielenterveyden lähipalveluita.
