EU:n jäsenmaat ovat yhtä mieltä siitä, että Turkin on pidettävä pakolaiset poissa Euroopasta. Jäsenmaat kuitenkin riitelevät siitä, kuka maksaa laskun, kertoo Der Spiegel.
Turkki ja EU sopivat vuonna 2016 pakolaisjärjestelystä, jonka myötä Turkki saa kuusi miljardia euroa, jos se tukkii rajojensa yli Eurooppaan suuntautuvan pakolaisvirran. EU-mailta odotetaan päätöstä uuden rahaerän maksamisesta Turkille osana pakolaisjärjestelyä. Toinen erä olisi samansuuruinen kuin ensimmäinenkin eli kolme miljardia euroa.
Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker lupasi Der Spiegelin mukaan Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganille viime viikolla järjestetyssä huippukokouksessa, että puuttuvat kolme miljardia euroa maksetaan pian.
Spiegelin saamien tietojen mukaan tällä hetkellä on epäselvää, mistä rahat hankitaan. Ensimmäisessä rahaerässä yksi miljardi tuli EU:n budjetista ja kaksi miljardia kerättiin jäsenmailta. Komissio haluaa maksaa toisen rahaerän samalla tavalla. Osa jäsenmaista kuitenkin vastustaa tätä.
Spiegelin käsiinsä saamat asiakirjat osoittavat, että useat jäsenmaat ovat vastustaneet salaisissa kokouksissa toistuvasti pakolaissopimuksen suunniteltua rahoitusta.
Saksan liittohallituksen edustaja totesi kesällä 2017 Turkin pakolaisavun ohjauskomitean kokouksessa, että päätös toisesta rahaerästä pitää tehdä vasta sitten, kun Turkin kanssa jo sovitut hankkeet on toteutettu.
Saksa, Ranska, Itävalta, Ruotsi, Tanska ja Suomi vaativat komissiolle toimitetussa yhteisessä kirjeessä, että puuttuvat kolme miljardia euroa maksetaan kokonaan EU:n budjetista. Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kuitenkin torjui tämän.
Spiegelin arvion mukaan riita rahasta osoittaa, että EU:n ja Turkin pakolaissopimuksessa ei ole kyse niinkään loppuun asti harkitusta suunnitelmasta muuttoliikkeen hallitsemiseksi, vaan enemmänkin nopeasta reagoimisesta eurooppalaisten äänestäjien rauhoittamiseksi.
– Sopimus neuvoteltiin vuonna 2016 yhdessä yössä. EU:ssa ei yleensä toimita näin, eräs ohjauskomitean jäsen toteaa.
Turkin ja EU:n keskinäin suhde on tällä hetkellä vaikea. Turkki on toistuvasti uhannut avata rajansa. EU:n ja Turkin viime viikon huippukokous Bulgariassa jäi vaille läpimurtoa.
EU:n puheenjohtajamaan Bulgarian isännöimässä huippukokouksessa keskusteltiin muun muassa Turkin EU-jäsenyyspyrkimyksistä, Turkin Pohjois-Syyrian kurdialueelle aloittamasta laajasta hyökkäyksestä sekä lehdistönvapauden ja opposition asemasta Turkissa. Lisäksi välejä hiertää kiista Turkin kautta Eurooppaan pyrkivistä turvapaikanhakijoista.
EU:n edustajien mukaan keskusteluissa presidentti Erdoganin kanssa ei saatu konkreettisia vastauksia tai ratkaisuja välejä hiertäviin kysymyksiin.
