EU-komissio antoi toukokuussa esityksensä unionin seuraavaa monivuotista rahoituskehystä varten. Turvallisuus-, puolustus- ja kriisitoiminnan aloille on tiedossa vuosille 2021–2027 noin 27,5 miljardia euroa, jos esitys menee sellaisenaan läpi.
Komission esittämä 10,5 miljardin euron ”rauhanrahasto” tarkoittaisi, että yli kymmenen vuotta valmiudessa olleet taisteluosastot saisivat vihdoin erillistä rahoitusta. Suomi on osallistunut puolen vuoden valmiusvuoroihin kuusi kertaa, seuraavan kerran Saksan kanssa vuoden 2020 lopulla.
Taisteluosastoja ei ole käytetty vielä kertaakaan muun muassa rahoitukseen liittyvien kiistojen vuoksi.
Ruotuväki-lehden haastattelema EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen toteaa, ettei EU voi sääntöjensä mukaan rahoittaa sotilaallisia operaatioita suoraan budjetista.
– Mikäli jäsenmaat hyväksyvät tämän rahaston, ne maksavat oman kansantaloutensa suhteessa rahaa, ja sitä voisi käyttää taisteluosastojen rahoittamiseen, Katainen sanoo.
Rauhanrahastoksi (European Peace Facility, EPF) nimetty rahoitusväline tulisi korvaamaan nykyisen Athena-järjestelmän, jonka kautta rahoitetaan muun muassa Malin ja Somalian sotilasoperaatioita. Rahoitus on kattanut kuitenkin vain 5–10 prosenttia kuluista, joten suurin osa on jäänyt jäsenvaltioiden maksettavaksi.
EPF:n kautta on tarkoitus kehittää EU:n kumppaneiden sotilaallisia valmiuksia sekä hoitaa koulutusta ja muita kuluja. Se korvaisi myös niin sanotun Afrikan rauhanrahaston, jonka kautta tuetaan afrikkalaisten johtamia operaatioita.
Rahoitettavista operaatiosta päättäisivät jäsenmaiden ministerit tai poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea yksimielisesti.
EU-parlamentti tulee käsittelemään asiaa syksystä lähtien.
European Peace Facility – An EU off-budget fund to build peace and strengthen international security – European External Action Service https://t.co/fnEmt7EtyT
— Gunnar Wiegand (@WiegandEU) June 13, 2018
