Tänään päättyneen Tallinnan kansainvälisen turvallisuuskonferenssin virolaispuheenvuoroissa kritisoitiin Euroopan neuvoston ulkoministerikokouksen Venäjä-päätöstä jyrkin sanakääntein.
Helsingissä kokoontuneet Euroopan neuvoston (EN) jäsenmaiden ulkoministerit antoivat perjantaina julistuksen, joka käytännössä merkitsee Venäjän äänioikeuden palauttamista järjestön päätöksenteossa.
EN:n parlamentaarinen yleiskokous oli vuonna 2014 rajoittanut Venäjän äänioikeutta reaktiona Krimin miehitykseen ja laittomaan liittämiseen. Sen jälkeen Venäjä lopetti jäsenmaksujensa maksamisen ja on väläytellyt eroa koko järjestöstä.
– Minua järkytti Euroopan neuvoston päätös palauttaa Venäjälle täydet oikeudet neuvostossa, sanoi Viron puolustusministeri Jüri Luik tämänvuotisen Lennart Meri -konferenssin tärkeimmäksi luonnehditussa puheessa.
– Tässä ollaan kaltevalla pinnalla. Odotan, että kohta nousee esiin kysymys Euroopan unionin Venäjälle asettamien pakotteiden purkamisesta. Teemme samoja virheitä, joita teimme Venäjän ja Georgian sodan jälkeen, Luik toteaa.
Hän viittaa vain puoli vuotta syksyllä 2008 käydyn Georgian sodan jälkeen tapahtuneeseen lännen ja Venäjän suhteiden normalisointiin. Sen on arvioitu viestittäneen Venäjälle, että maa voi loukata naapurimaidensa alueellista koskemattomuutta ilman pitkäaikaisia seurauksia.
Myös presidentti Kersti Kaljulaid totesi oudoksuvansa Venäjän ottamista takaisin EN:n täysivaltaiseksi jäseneksi siitä huolimatta, että maa on rikkonut itse antamiaan lupauksia ja syyllistynyt kansainvälisen oikeuden räikeisiin loukkauksiin.
Kaljulaidin edeltäjä Toomas Hendrik Ilves antoi EN:n Venäjä-ratkaisusta erityisen tylyn arvion.
– Tämä merkitsee Euroopan neuvoston kuolemaa. Järjestö on menettänyt olemassaolonsa oikeutuksen, EN:n rooliin ihmisoikeuksien puolustajana viitannut ex-presidentti sanoi.
– Vuoropuhelussa Venäjän kanssa ei ole mitään vikaa sinänsä, mutta siihen tarkoitukseen on olemassa muitakin foorumeja, hän totesi.
Ilveksen mielestä Venäjän äänioikeuden palauttaminen luo tilanteen, jossa muiden maiden olisi perusteltua jopa luopua vuonna 1949 perustetun järjestön jäsenyydestä.
Suomi on pyrkinyt pitämään Venäjän EN:n jäsenenä muun muassa säilyttääkseen venäläisten oikeuden tehdä valituksia järjestön yhteydessä toimivaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
