Vuosikausia Euroopan unionissa yritettiin päästä sopuun puolustusyhteistyön edistämisestä, mutta usein se kilpistyi Britannian vastustukseen. Brexit avasi uuden tilaisuuden puolustusyhteistyön konkreettiselle etenemiselle. Britannia on ennen kaikkea pelännyt Euroopan unionin armeijan syntymistä.
Nyt pysyvä rakenteellinen yhteistyö puolustusasioissa (Pesco, Permanent structured cooperation on defence) saadaan käynnistymään.
Toistaiseksi pysyvä rakenteellinen yhteistyö ei vielä tarkoita EU:n armeijan syntymistä, vaikka eurooppalaisten ulkomailla käytettävien sotilaallisten iskujoukkojen puolesta ovat puhuneet muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyen ja Itävallan ulkoministeri ja mitä ilmeisimmin tuleva liittokansleri Sebastian Kurz.
Pysyvä rakenteellinen yhteistyö on EU:n perussopimukseen eli Lissabonin sopimukseen sisältyvä mahdollisuus halukkaille maille edetä puolustusyhteistyön syventämisessä muita nopeammin silloin, kun mailla on riittävät valmiudet yhteistyön syventämiseen. Yli 20 maan odotetaan allekirjoittavan maanantaina sopimuksen pysyvän rakenteellisen yhteistyön aloittamisesta.
EurActiv kertoo, että Saksan ja Ranskan välillä on ollut erimielisyyksiä rakenteellisen yhteistyön sisällöstä. Lehden mukaan Ranska on ajanut suppeampaa EU-jäsenmaiden joukkoa rakenteelliseen yhteistyöhön, jotta maat saisivat käynnistettyä yhteisiä sotilasoperaatioita esimerkiksi Libyassa tai Malissa. Saksa on ajanut laajempaa jäsenmaiden joukkoa yhteistyöhön vaatimattomammalla agendalla aluksi. Saksan linja on voittanut ja pysyvän rakenteellisen yhteistyön aloittaa nyt laaja joukko EU-maita.
Maanantaina allekirjoitettavan sopimuksen mukaan pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön osallistuvat maat tarjoavat henkilöstöön, varustukseen, harjoitteluun ja infrastruktuuriin liittyvää merkittävää tukea toisilleen puolustusasioissa. Puolustusyhteistyöhön osallistuvat maat sitoutuvat kasvattamaan puolustusbudjettejaan ja käyttämään 20 prosenttia puolustusbudjetistaan hankintoihin ja kaksi prosenttia tutkimukseen ja teknologiaan.
Ensi vaiheen projekteja puolustusyhteistyössä ovat uusien puolustusmateriaalien kehityshankkeet. Ne voivat tarkoittaa esimerkiksi uusien tankkien ja lennokkien kehittelyä. Tarkoituksena olisi yhdenmukaistaa Euroopan puolustusjärjestelmät ja vähentää aukkoja eri maiden puolustuskyvyissä.
Pysyvä rakenteellinen yhteistyö on jatkoa kesäkuussa julistetulle 5,5 miljardin euron Euroopan puolustusrahastoa.
