Eversti Jorma Jokisalon mukaan vuoden 1918 tapahtumia on käsitelty yksipuolisesti sisällissodan muistovuonna.
– Kuluvana vuonna on koettu täysin revisionistinen tulkinnan vyöry vuodesta 1918 sosiaalisen median ja taiteen eri muotojen avulla, Jokisalo kirjoittaa Ilkan mielipidesivulla.
– Sen myötä on luotu käsiteparit: Laillinen hallitus oli ”sortaja” ja vallan väkivaltaiseen anastamiseen ryhtynyt työväki oli ”sorrettu”, ”pahat suojeluskuntalaiset – viattomat kapinalliset” ja ”julmat valkoiset– ”syyttömät punaiset”.
Jokisalon mukaan julkisessa keskustelussa on päädytty asetelmaan, jossa valkoiset olivat ”pahiksia” ja punaiset ”hyviksiä”.
– Tällä perusteella sosiaalisen median ahkerat ja erityisesti sen teini- ikäiset käyttäjät kyselevät, mitä ne punaiset tekivät, kun ne valkoiset heitä niin paljon tappoivat. On siis luotu asetelma, joka sysää kaiken väkivallan laillisen hallituksen joukkojen syyksi.
– Kuluvan vuoden aikana on julkaistu parikymmentä kirjaa, jotka tukevat edellä kuvattua käsiteasetelmaa. Edelleen on tuotettu useita taide-elämyksiä vahvistamaan edellä mainittuja asetelmia. Performanssit eri foorumeilla jopa kirkossa punakaartien tunnuksin ja marssilauluin ovat olleet kaikkein arveluttavimpia, Jokisalo kirjoittaa.
