Hyökkäyksen ensipäivät paljastivat merkittäviä puutteita Venäjän tiedustelupalveluissa, puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri (evp.) Harri Ohra-aho arvioi.
Puolustusministeriössä virkamiehenä nykyisin toimiva Ohra-aho kertoo Twitter-ketjussaan Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n, sotilastiedustelu GRU:n ja ulkomaantiedustelu SVR:n rooleista hyökkäysoperaatiossa ja sen valmistelussa sekä tiedustelun virhearvioista.
– Vaikka taktisella tasolla GRU:n erikoisjoukot (spetsnaz) ja puolisotilaalliset Wagner-joukot olivat ryhmittyneet suunnitelman mukaisesti hyvissä ajoin ennen operaatioita, strategisten ja sotilaallisten suunnitelmien taustalla vallitsi vahvat ennakkoluulot, Ohra-aho sanoo.
Hän kertoo suunnitelmien olleen Kremlin pitkän linjan tiedustelujohtajien vastuulla. Heistä useimmat edustavat presidentti Vladimir Putinin sukupolvea eivätkä ole Ohra-ahon mukaan osoittaneet paljoakaan innovatiivisuutta vanhojen neuvostoajan strategioiden muuttamiseen.
– Tämä siitä huolimatta, että yleisesikuntapäällikkö Valeri Gerasimov on viime vuosina pyrkinyt nykyaikaistamaan sotilaallisen ”harhauttamisen (maskirovka) keinoja. Niille on ollut ominaista tiedon hämärtämisen ja poliittis-diplomaattisten tekijöiden sekoitus.
Ukrainan operaatioita edeltänyt operatiivinen maskirovka oli Harri Ohra-ahon mukaan pääosin suunnittelematonta ja osin ristiriidassa suurelle yleisölle jaetun kuvaustiedustelutiedon kanssa. Tällaista tietoa Venäjän valmisteluista levisi hyökkäystä edeltävinä viikkoina laajasti julkisuudessa.
Strategisen tason maskirovka koostui Ohra-ahon mukaan taas muutamista diplomaattisista operaatioista, joiden Moskova tiesi jo etukäteen epäonnistuvan.
Verkostot valmistelivat
– Sen lisäksi, että Gerasimovilla ja GRU:n johtaja Igor Kostjukovilla lienee ollut kitkaa hyökkäävien joukkojen ja erikoisjoukkojen erilaisesta toimintatahdista, sotilastiedustelu on kärsinyt ennen kaikkea alueellisen koordinoinnin puutteesta, entinen tiedustelun päällikkö sanoo.
Hän muistuttaa entisen Neuvostoliiton alueen maiden kuuluvan yhä pääosin Aleksandr Bortnikovin johtaman turvallisuuspalvelu FSB:n vastuulle. Tämä näkyi esimerkiksi Kazakstanin tammikuun mellakoiden aikaan.
– FSB vastaa vastavakoilusta ja niin sanotuista terrorismin vastaisista operaatioista ja näin ollen voi ottaa operaatioissaan alaisuuteensa erikois- ja rajajoukkoja sekä signaalitiedustelun osia, hän jatkaa.
Tästä johtuen GRU:lla oli Harri Ohra-ahon mukaan vain rajallinen asiantuntemus Ukrainassa.
FSB:n ja GRU:n tiedetään molempien ohjanneen kulisseissa Venäjän miehittämän Itä-Ukrainan ”separatisteja” alusta alkaen. Verkkouutiset on kertonut asiasta muun muassa tässä jutussa. FSB:n ja GRU:n on väitetty myös kilpailleen keskenään.
Harri Ohra-ahon mukaan useita satoja Venäjän erikoisjoukkoja lähetettiin kaikkiin Ukrainan alueen strategisiin kohteisiin suorittamaan tiedustelutehtäviä ja mobilisoitaviksi hyökkäyksen käynnistyttyä.
Erikoisjoukkoja tukivat hänen mukaansa pahamaineisen Wagner-verkoston puolisotilaalliset joukot. Osalle näistä joukoista on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan annettu tehtäväksi joko vangita tai surmata Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi. Hänen on uutisoitu välttäneen jo kolme salamurhayritystä.
Harri Ohra-aho kertoo Venäjän luoneen hyvissä ajoin ennen hyökkäystä Strategisella tasolla Euroopan maihin verkostoja, joiden tehtävänä oli ennakoida kyseisten maiden hallitusten poliittisia reaktioita.
Tässä vastuussa oli hänen mukaansa Sergei Naryshkinin johtama SVR. Naryshkin toisti ennen hyökkäystä Venäjän sotapropagandaa näkyvästi Venäjän mediassa.
– SVR:n poliittisista, taloudellisista, tieteellisistä ja teknisistä tiedustelutehtävistä vastaavan yksikön alkuperäiset analyysit alueesta, joita Naryshkin itse on levittänyt Venäjän lehdistössä viime kuukausina, ovat olleet ristiriidassa kentällä vallitsevan tilanteen kanssa, Harri Ohra-aho selvittää.
– Siitä huolimatta, että koko SVR:n koneisto oli valjastettu tähän tehtävään, se vahvisti uskomuksia uusista ”värivallankumouksista” historiallisin taustoin. SVR oli viime kuukausina jopa vahvistanut sosiologista ja tiedustelututkimusta kohdealueillaan, hän jatkaa.
Venäjän ulkomaantiedustelun Ohra-aho toteaa sortuneen virheisiin.
– SVR muun muassa aliarvioi Olaf Scholzin mahdollisuutta kääntää selkänsä Nord Stream 2 -kaasuputkelle, huolimatta liittokanslerin tammikuussa antamista lausunnoista useiden ukrainalaisten ja yhdysvaltalaisten hanketta vastaan kommentointien jälkeen, hän toteaa.
Ohra-aho jatkaa Venäjän uskoneen myös alussa, että Ranska säilyttäisi lähes puolueettoman aseman, jos Venäjä hyökkäisi Ukrainaan. Tämä perustui hänen mukaansa siihen, että Ranska suosi Venäjän kanssa käymässään vuoropuhelussa ajatusta saada Kiova soveltamaan toista Minskin sopimusta.
– Tällainen Ranskan kanta olisi antanut Kremlille mahdollisuuden kohdata vain anglosaksinen rintama ja välttyä samalla koko Euroopan yhteiseltä vastalauseelta. Venäjä kuvitteli samanlaista prosessia, vaikkakin eri sävyin, myös Italian ja Unkarin osalta, Harri Ohra-aho avaa Venäjän käsityksiä.
Sotilastiedustelun entisen päällikön kertoma on linjassa tähän mennessä julkisuuteen tulleiden tietojen ja asiantuntija-arvioiden kanssa.
Asiantuntijat ovat ihmetelleet, kuinka vähän Venäjän tiedustelun yksiköiden operaatioita Ukrainan linjojen takana on nähty sekä arvioineet Venäjän perustaneen hyökkäyspäätöksensä virheellisille arvioille niin Ukrainan kyvystä vastarintaan kuin lännen yhtenäisyydestäkin.
2. Vaikka taktisella tasolla GRU:n erikoisjoukot (spetsnaz) ja puolisotilaalliset Wagner-joukot olivat ryhmittyneet suunnitelman mukaisesti hyvissä ajoin ennen operaatioita, strategisten ja sotilaallisten suunnitelmien taustalla vallitsi vahvat ennakkoluulot.
— Harri Ohra-aho (@Ohra_aho) March 7, 2022
