Päättymässä oleva vuosi jää valtion omistaman erityisrahoitusyhtiö Finnveran pääekonomistin Timo Lindholmin mukaan historiaan vuotena, jonka korona mullisti ja jolloin taloudessa lähes kaikki meni toisin kuin tammikuussa kuvitteltiin.
– Vielä oleellisempaa on se, että moni asia on tämän jälkeen pysyvästi toisin, Lindholm muistuttaa tiedotteessa.
Kaikki koetut yllätykset eivät hänen mukaansa kuitenkaan ole negatiivisia, vaan oudoissa oloissa on nähty myös monia myönteisiä ilmiöitä.
– Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön mukaan talouden taantuma vuonna 2020 on jäämässä Suomessa pienemmäksi kuin muualla euroalueella. Tuntuu oudolta olla tyytyväinen 3–4 prosentin BKT:n pudotukseen, johon Suomen talous tältä vuodelta päätyy. Se on osoitus siitä, kuinka suhteellista taloudellinen kurjuus on. Moni muu eurooppalainen maa on tänä vuonna pudonnut paljon Suomea syvemmälle, Lindholm arvioi.
Taloutemme iskunkestävyyttä selittävät hänen mielestään teollisuuden rakenne ja pitkät tilauskirjat, yksityisten palvelujen monia muita maita pienempi osuus, yritysten joustavuus sekä pankkien ja koko rahoitusjärjestelmän toimivuus.
– Toisaalta Suomen talous on noussut aiemmista kriiseistä melko kankeasti. Nyt on tilaisuus näyttää, että tämä ei enää mene vanhan kaavan mukaan, Lindholm huomauttaa.
Kevään rynnistyksen jälkeen pk-yritysten rahoituksen kysyntä Finnverasta tasaantui häne mukaansa nopeasti, eikä syksy tuonut odotetun kaltaista uutta suurta lyhennysvapaiden aaltoa.
– Rahoitusmarkkinoiden joustavuudella sekä Finnveran ja muiden rahoituslaitosten sujuvalla yhteistyöllä oli varmasti merkitystä siinä, että yritykset pääsivät kriisin akuutin vaiheen yli. Vuoden 2021 alkupuoli on monelle yritykselle silti ratkaiseva: uutta liikevaihtoa pitäisi alkaa kertyä tuntuvasti ja nopeasti, Lindholm toteaa.
Tämän vuoden iso muutos on hänen mielestään myös suhtautuminen julkiseen velkaan. Sen jyrkkään kasvuun asennoidutaan selvästi aiempaa huolettomammin.
– Valtioiden helpon velkarahoituksen käyttö on ehdottoman tärkeä koronan välittömien menetysten paikkauskeino. Pitemmällä ajalla löysään velkarahaan liittyy kuitenkin iso riski: riittävää pakkoa talouksien toiminnan ja rakenteiden uudistamiseen ei ole, vaan korjaustoimia voidaan aina vain lykätä tuonnemmaksi. Silti tiedetään varsin hyvin, että korona on vain lisännyt talouksien uudistumisen tarvetta, joka oli olemassa jo ennen ensimmäistäkään koronauutista, Lindholm huomauttaa.
Hän varoittaa, että vaikka suureksi paisuva valtion ei vielä hälytä, emme tiedä, milloin se nousee ongelmaksi joko korkeampien korkojen tai rapautuneen luottokelpoisuuden takia.
– Hyvin poikkeuksellisen vuoden yksi iso oppi on suurten muutosten arvaamattomuus, Lindholm painottaa lisäksi.
