Ehdotuksen mukaan säädettäisiin velkakatto, jonka myötä lainaa saisi korkeintaan viisinkertaisen määrän kotitalouden bruttotuloihin verrattuna eli esimerkiksi 40[nbsp]000 euron bruttotuloilla lainaa voisi olla 200[nbsp]000 euroa.
Kansanedustaja Pia Kauma (kok.) syyttää hallitusta suomalaisten kaksinaismoralistisesta holhouksesta velanottoon liittyen.
– On tekopyhää ja sietämätöntä, että hallitus antaa valtion menokehysten paukkua miljarditolkulla ja velkaantua täysin vastuuttomasti. Samaan aikaan hallitus haluaa asettaa äärimmäisen tiukat velanottorajoitukset kotitalouksille. Sairaanhoitajien, poliisien, palomiesten, luokanopettajien ja muiden ihan tavallisten ihmisten mahdollisuudet päästä kiinni omistusasumisen syrjään heikkenevät oleellisesti, Kauma toteaa tiedotteessaan.
Hän ei täysin allekirjoita huolta kotitalouksien velkaantumisen kasvusta.
– Tässäkin asiassa pitäisi laittaa tärkeysjärjestys uusiksi. Vaikka kokonaisuutena velkaantuneisuus on noussut, sen taustalla on pitkälti taloyhtiölainojen osuuden kasvu sekä toisaalta vakuudettomat kulutusluotot, joilla vaikuttaa myös olevan selvä yhteys maksuhäiriömerkintöjen kasvuun. Mielestäni niihin tulisi puuttua ensimmäisenä. Asuntolainan ottaminen ei ole lähtökohtaisesti vastuutonta velkaantumista, sanoo Kauma
Kansanedustajan mukaan vaarana on, että sääntelyn myötä yhä harvemmalla on enää mahdollisuutta hankkia omistusasuntoa esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.
– Kun asunto on kalliimpi, tarvitaan suurempi laina. Monelle keskituloisellekin asunnon hankinta pääkaupunkiseudulta on pitkän säästämisen tulos. Tämä johtaa väistämättä eriarvoistumiskehitykseen. Asuntovarallisuuden arvo kasvaa niillä, joilla sitä on jo valmiiksi, mutta muut putoavat kyydistä. Eriarvoistumistako hallitus hakee, ihmettelee Kauma.
Kauman mukaan huoli korkeasta velkaantumisesta on yhteinen, mutta enempää ei tarvitse tehdä kuin mikä on tarpeellista.
– Kun verrataan Suomen kotitalouksien velkaantumisastetta muihin Pohjoismaihin, voi vielä huokaista helpotuksesta. Olisikin järkevää edetä askel kerrallaan ja jättää pankeille riittävästi liikkumavaraa. Positiivinen luottorekisteri taas helpottaisi pankkien omaa riskiarviointia ja parhaimmillaan tekisi velkakattosääntelyn tarpeettomaksi, hän sanoo.
