Hallituksen reformiministerityöryhmä päätti eilen keskiviikkona, että valinnanvapauslakia ei lähetetä EU-komissiolle notifioitavaksi.
Notifiointi tarkoittaa sitä, että jäsenvaltio ilmoittaa komissiolle, miten sen antamaa määräystä on noudatettu. EU-oikeuden mukaan valtiontuet yritystoiminnalle ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä.
– Hallitus päätti, että notifiointia ei tehdä, koska suomalainen valinnanvapausmalli perustuu solidaarisuusperiaatteeseen eikä laajan arvioinnin ja selvittämisen perustella sisällä kiellettyä valtiontukea, sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö, ylijohtaja Kirsi Varhila kertoo Verkkouutisille sähköpostitse.
Ministerit eivät ole halunneet kommentoida asiaa Verkkouutisille.
Asiaa selvittäneet työ- ja elinkeinoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö esittivät hallitukselle, ettei ilmoittaminen ole tarpeellista, koska malli ei sisällä kiellettyä valtiontukea.
Jos valinnanvapauslaki olisi lähetetty notifioitavaksi, sote-uudistusta ei välttämättä olisi ehditty viedä läpi tällä vaalikaudella. Notifikaatioprosessi kestää noin puoli vuotta. Muut sote-lait odottavat eduskunnassa hyväksyntää. Hallitus on sopinut, että ilman valinnanvapauslakia myöskään muita sote-lakeja ei hyväksytä.
KHO suositteli komission käsittelyä
Korkein hallinto-oikeus (KHO) katsoi valinnanvapauslaista antamassaan lausunnossa, että sote-lakipaketti pitää saattaa EU-komission käsittelyyn. KHO:n mukaan se on ainoa oikeudellisesti kestävä menettelytapa.
Syynä oli KHO:n näkemä epäselvyys maakuntien liikelaitosten asemasta eli siitä, ovatko ne taloudellisia vai ei-taloudellisia toimijoita ja saavatko ne toiminnassaan EU:n säädöksissä kiellettyä valtiontukea.
Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Juha Raitio sanoi eilen Ylelle, että hallituksen kannattaa lähettää sote-uudistus EU-komissioon hyväksyttäväksi.
Raition mukaan komissio voi puuttua Suomen sote-malliin myös jälkikäteen, kun se on tullut jo voimaan. Jokin yksityinen terveydenhuoltoyritys voi ilmoittaa asiasta komissioon. Komissio tutkii asian ja tarvittessa nostaa kanteen Suomen valtiota vastaan. Jos se toteaa, että Suomi on rikkonut valtiontukisääntöjä, yritykset voivat hakea vahingonkorvauksia.
